Ikäihmisten eli vanhusten asema ja kohtelu on noussut valtakunnalliseksi uutiseksi ja puheenaiheeksi aivan näinä päivinä. Päättäjät myöntävät ongelmien olemassaolon ja väläyttelevät lainsäädännön uusimista ja täsmentämistä tältä osin. Kokemus vain osoittaa, että käyttännön toimiin saattaa vierähtää kohtuuttoman pitkä aika. Ikäihmisten tätä päivää leimaa resurssien, heidän tulevaisuuttaan vielä enemmän rahan puute. Onko pahimmassa tapauksessa ikäihmisille käymässä samoin

Asukasmäärältään muutama vuosi sitten Liperin ohittaneessa naapurissa, Kontiolahdessa, on julkaistu tuore selvitys kuntalaisten mielipiteestä kuntaliitokseen. Isolla otoksella tehty kysely osoittaa kiistattomasti kontiolahtelaisten tahdon säilyä itsenäisenä ja päättää omista asioistaan. Kolmessa neljästä kotitaloudesta vastustetaan kuntaliitosta. Merkille pantavaa on vielä se, että vahvimmin itsenäisenä kuntana jatkamista kannattivat tulevaisuuden ikäryhmään 21-30 vuotta kuuluvat vastaajat. Heistä 86 prosenttia vastusti

Alkuviikosta olisi saanut ylimääräisen viissatasen vilahtamaan kivuttomasti ties minne. Joku muukin yrittäjä Liperissä sai samat puhelut ja ainutlaatuisen mahdollisuuden ”tuottavan markkinointiinvestointiin”. Liikkeellä olivat kahden valtakunnallisen puhelinmarkkinoijan sitkeän aktiiviset myyntimiehet. Kumpikin tarjosi mukanaoloa jä näkyvyyttä valtakunnallisissa painetuissa puhelinluetteloissa. Kyse oli BtoB-luetteloista, joita jaetaan vain yrityksille. Paikallisesti toimivalle yritykselle, kuten Kotiseutu-uutisille, on yhdentekevää, näkyykö nimi Liperin ja

Tämän vuoden tärkeimpiä asioita Liperissä on ollut ja on edelleen kuntatalouden kunnostus. Kriisiryhmät ovat olleet kevään työllistettyinä ja käytännön tasolla on tingitty olemattoman pienistäkin asioista. Nyt nostetaan kuitenkin jo käsiä tältä vuodelta tulevan tappion edessä, ja kukkaron pohjassa on havaittavissa huolestuttavia reikiä. Alkukesän paikallisuutinen ja keskustelun aihe on ollut ensi kesän valtakunnalliselle Suviseura-tapahtumalle myönnetty 40

Liperistä on vuosien ja vuosikymmenten myötä kehittynyt monipuolinen museopitäjä, vaikka kaikki eivät sitä välttämättä sisältä päin aina huomaakaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kunnassa elettäisi nykyaikaa. Kyse on ajan myötä pala palalta syntyneestä museoverkostosta. Se hakee jo vertaistaan ja kutsuu sekä matkailijoita että paikkakunnalla kesäänsä viettäviä uusien – vanhojen – elämysten pariin. Kohteissa on valinnanvaraa.

“Liperin Osuusmeijerin – Suomen vanhimman vielä toimivan meijeriosuuskunnan – monien vaiheiden tallentaminen on nyt osuuskunnan 100-vuotista toimintaa juhlittaessa tärkeä, sillä lähellä on vaara niiden katoamisesta lopullisesti vanhoihin pöytäkirjoihin. Onneksemme ne ovat varmassa tallessa oltuaan jo välillä maahan kaivettuina sotarintaman aikanaan uhkaavasti lähestyessä”, kirjoitti meijerin 100-vuotishistoriikin kansien sisään heinäkuussa 1995 koonnut Kalevi Jäntti. Nyt Liperin Osuusmeijerin

Yhteiskunnassa ja kunnissa eletään aivan uudenlaista aikaa, jossa mikään ei tunnu erityisen vakaalta eikä varmalta. Ennustukset vaihtuvat viikottain eikä kenestäkään ole puheidensa takuumieheksi. Taloudellisen kurimuksen kupeessa maailmalta painaa vielä päälle sikainfluenssa… Jo tähän saakka on tuntunut jotenkin selittämättömältä se, että valtakunnassa, jossa monilla mittareilla tehdään kansainvälisesti huipputuloksia, on eletty jatkuvasti vähintään kassaran ja viikatteen kanssa.

Joskus kirjoituspöydän ääressä tehtyjä ratkaisuja on vaikea ymmärtää, tai löytää niille pitäviä perusteluja. Joskus asioiden vieminen eteenpäin on harvinaisen työlästä, vuosien odotuksen vaativaa. Liperin kirkonkylän ja Ylämyllyn väliltä löytyy hyvä käytännön esimerkki kumpaankin. Talviajan nopeusrajoitusten jäädyttäminen pysyviksi ympäri vuoden ei vaatinut tiepiiriltä paljon aikaa eikä syvällistä pohdintaa. Siitä liikkui huhuja jo alkuvuodesta, mutta ilman enempiä

Valtakunnan päättäjien toimia tulee harvemmin kiiteltyä, mutta tälle vuodelle kuin tilauksesta tulleet muutokset ja laajennukset kotitalousvähennykseen, ovat osuneet kuin nyrkki silmään. Kotitalousvähennyksen määrän nosto ja ennen kaikkea sen käyttöalan laajentaminen mm. tietotekniikkatöihin, siirtää vaikutuksen tähänastisesta näpertelystä uudelle tasolle. Vähennysmahdollisuus koskee nyt myös vapaa-ajan asunnon kunnostus- ja perusparannustöitä. Kun muutos vielä osuu aikaan, jolloin investointi- ja

Kouluverkon kohtalo ei ole ainoa asia, johon katseet Liperin lähitulevaisuutta ratkottaessa kohdistuvat. Tämän päivän ratkaisuissa on nuorten asiat otettava nykyistä paremmin huomioon joka tasolla. Arkipäivät ollaan kouluissa, mutta kaksi kolmasosaa päivästä käytetään muuhun; kotiaskareisiin, läksyihin, vapaa-ajan harrasteisiin, nukkumiseenkin. Nykyisestä tilanteesta, enempää kuin tulevastakaan, ei voida vastuuta vierittää tietenkään yksin kuntapäättäjille, joilta toivotaan lisäresursseja ja vaihtoehtoja.

Liperin Osuusmeijeri elää näillä näkymin viimeisiä aikojaan. Osuuskunnan ikä lähentelee 110 vuotta, eivätkä ihmisetkään elä kuin erikoistapauksissa tuohon ikään. Meijerillä osuuskuntana on edessä aika sulautua suurempaan. Kunnioitettavan pitkä itsenäisyystaistelu on päättymässä ensi vuoden alusta lukien. Meijerin nykyiset toiminnot – maidonvälitys – sekä rakennuskanta säilyvät Liperissä. Samoin mylly ja myymälä jatkavat entisin eväin, mylly parhaimmassa tapauksessa

Muuttuva aika antaa aina uusia mahdollisuuksia. Myös omat käytännön kokemukset vauhdittavat ajattelemaan asioita uudella tavalla. Tässä on kertynyt kohtuullinen määrä omakohtaista kokemusta kotitietokoneista, joilla hoitelee joitain työasioitakin. Oikeastaan mikään ei tunnu kysyvän niin paljon hermoja kuin pikkuasioilla oikutteleva ohjelma tai rauta sen ympärillä. Eikä kaupungista ostettu palvelukaan ole aina sitä luokkaa, että kiukku heti laantuisi.

Liperi nousi pommien myötä viime syksynä valtakunnalliseen ja kansainväliseenkin julkisuuteen. Kun nyt on seurattu pommituksia maailmalta kauhuksi asti, tämä pommikuorma toi vain positiivista julkisuutta. Täydessä lastissa ollut Junkers-pommikone putosi Tutjunniemen Rauvanlahteen, ja on säilynyt siellä – yllättävänkin hyvin – viime syksyyn saakka. Puolustuslaitoksen sukeltajat kaivoivat koneen hylyn ja pommikuorman ihmisten ilmoille ja varmistimen poistoa vaille

Kahden kohtalaisen kokoisen kunnan – Enon ja Pyhäselän – sulautuminen kasvavaan Joensuun kaupunkiin on sujunut suurempaa numeroa tekemättä. Liitoksen hyvät ja huonot vaikutukset näkyvät vasta pikkuhiljaa ja käytännön yhteenvetojen aika on useamman vuoden päässä. Ison Joensuun päättäjien joukko kasvoi vähän, mutta yksittäisten kuntien painoarvo päätöksenteossa romahti saman tien, eikä se voi olla vaikuttamatta käytännön tasolle.

Leinosenlammen ja kirkonkylän omakotitontin välinen ero on matkassa noin 15 kilometriä ja euroissa noin 85.000 euroa. Kukapa olisi moista uskonut, kun joskus patteriston maita tallasi. Varuskunta-ajan rahayksikössä tuo ero on melko tarkasti puoli miljoonaa markkaa. Jyristä tuohon hintaan huudettu tontti on omakotitalon rakennuspaikaksi todella hyvänkokoinen ja se sijaitsee Leinosenlammen rannalla. Kauppahinnasta voi päätellä, että joku

Äskettäin valittu ja vuoden alusta työnsä aloittava uusi kunnanvaltuusto saa isot haasteet eväikseen. Keskeisin haaste – kuntatalous – on tosin osin isommissa käsissä. Kunta voi tietysti huokaista monen muun köyhän tavoin helpotuksesta, kun sillä ei ole turbulenssiin joutuneita osakkeita merkittävästi salkussaan. Pohjois-Karjalan Sähkön omistusta löytyy, mutta energiayhtiö on kaikkein vakaimpia sijoituskohteita tänä aikana. On erinomainen

Paikallispolitiikassa eletään uutta aikaa, niin Liperissä kuin Rääkkylässäkin. Liperissä vaihtuvuus päätöksenteossa oli ennätyksellisen suuri, ja Keskustan iät ja ajat hallitsema Rääkkylä pirstoutui entisestään. Äänestysaktiivisuus nousi molemmissa kunnissa, mutta noin 60 prosentin lukemat eivät vielä osoita palavaa kiinnostusta paikalliseen päätöksentekoon. Kehnossa kelissä tehty tulos on kuitenkin lupaava askel parempaan. Rääkkylässä Keskustan tappioluku kaunistui yhdellä valtuutetulla tarkistuslaskennassa.

Kunnassa valtuusto tekee merkittävät päätökset, vaikka valmistelu tapahtuukin kunnanhallituksessa ja lautakunnissa. Kuntalaisilla on suora mahdollisuus vaikuttaa asioihin valitsemalla oikeat henkilöt yhteisten asioiden kimppuun. Puolueet ratkovat sitten hallitus- ja lautakuntapaikat keskenään. Liperin ja Rääkkylän puoluekartalta puuttuu ainakin pari kolme merkintää. Eipä löydy ehdokkaita kommunisteilta, ei vasemmistoliitolta eikä myöskään sitoutumattomilta. Se tarkoittanee, ettei näillä ryhmillä ole merkittävää

Lukutaito on jokaiselle suomalaiselle nykyisin itsestäänselvyys. Jos se ei ole tarttunut puseroon jo päiväkodissa tai esikoulussa, niin viimeistään peruskoulussa kirjainjonojen merkitys aukeaa. Tilanne on täysin toisenlainen suuressa osassa maailmaa, kehitysmaissa lukutaito on monessa tapauksessa vain vauraiden – ja poikien – erityisoikeus. Omassa sodanjälkeisessä lapsuudessa kirja oli arvokkaimpia lahjoja, mitä olla voi. Sille antoi sen ansaitseman

Mielenkiinnolla odotettu Liperin kirkonkylän ja Viinijärven kehittämisraportti on valmistunut ja julkistettu. Siinä on tiivistetysti todettu, ETTÄ, kirkonkylä on monipuolinen palvelukeskus, joka kaipaa eniten ns. avainalueiden kehittämistä ja yleisilmeen kohentamista sekä yhteismarkkinointia, ETTÄ, Viinijärvi on tiivis ja omaleimainen taajama hyvine liikenneyhteyksineen. Tarvetta on erityisesti tonttipolitiikan ja -markkinoinnin tehostamiseen, ETTÄ, Ylämyllyn kasvu näyttää jatkuvan ja suunnitellut liikennejärjestelyt