Millainen lehtivuosi edessä?

Samalla kun valtakunnalliset lehdet ovat tänä vuonna keskittyneet puimaan vaalirahoitusta eri muodoissaan – paljolti aiheellisestikin – ovat paikallislehdet ahertaneet totuttujen asioiden ympärillä. Monessa lehdessä ajan ilmiönä on ollut ehkä poikkeuksellisenkin kipakka kädenvääntö kyläkoulujen kohtalosta, taistelu niiden säilyttämisen puolesta.

Tunteisiin vetoavien asioiden esillä olo on ehkä jossain määrin lisännyt myös kiinnostusta lehtiä kohtaan. Muutenkin paljolti postitaksojen jatkuvasta noususta ja sitä seuranneista hinnankorotuksista johtuva levikinlasku näyttää monessa lehdessä pysähtyneen ja tilaajamäärät ovat kääntyneet jopa hienoiseen kasvuun.

Miinusuutisia paikallislehtikenttään mahtuu. Jo edellisvuonna Pyhäselkä ja Kiihtelysvaara jäivät ilman omaa lehteään. Siitä on kantautunut ainakin ilmoittajilta narinaa tänne saakka. Oman paikallislehden – vaatimattomankin – merkitys noteerataan vasta kun sitä ei ole.

Esimerkiksi ilmoitushinnoittelu, johon oman paikallislehden aikaan totuttiin, on saanut uuden kertoimen. Tai vaihtoehdon jättää tärkeätkin asiat ilmoittamatta tai ison osan tavoittamattomiin.

Eikä kaikkea pidä mitata ilmoituksina ja rahassa, sillä jokaista kuntalaista lähellä olevan jatkuvan tiedonkulun virta on Kiihtelys-Pyhäselkä -alueella merkittävästi ehtynyt. Kun samanaikaisesti kuntaliitos on myllertänyt monia asioita, voi oman paikkakunnan identiteetin kanssa olla pian niin ja näin.

Vielä neljännesvuosisata sitten moni paikallislehti ilmestyi vain kerran viikossa. Samalla tavalla kuin 1960-luku oli paikallislehtien syntyaikaa, elettiin 1980-luvulla lehtien ilmestymiskertojen lisäyskautta. Tuolloin myös Kotiseutu-uutisista tuli kaksipäiväinen julkaisu.

Nyt on olemassa käytännön esimerkkejä siitä, että monessa paikallislehdessä on vertailtu vakavasti eri vaihtoehtoja, ja ainakin kahdessa maakunnan lehdessä on palattu vanhaan käytäntöön. Juuassa ilmestyvä Vaarojen Sanomat muuttui yksipäiväiseksi lokakuussa ja vahvalla Eno-Kontiolahti alueella ilmestyvä Pielisjokiseutu tekee saman ratkaisun vuoden alusta.

Yksipäiväisyys ei lukijan kannalta merkitse kovinkaan dramaattista muutosta. Lehden sivumäärät säilyvät lähes ennallaan, mutta lehti kolahtaa postilaatikkoon yhtenä entistä paksumpana painoksena. Joku uutinen saattaa karata kärkkään toimituksen käsistä, mutta eihän kaksipäiväinenkään julkaisu pysty seitsenpäiväiselle seitsemänä päivänä kilpailemaan.

Kotiseutu-uutiset säilyy kaksipäiväisenä, mutta lehti ilmestyy kesäaikaan kaksoisnumerona kerran viikossa. Tätä käytäntöä kokeiltiin kahtena kesänä 1990-luvulla, mutta silloisen taantuman taituttua palattiin entiseen käytäntöön. Kun Kotiseutu-uutisista tuli marraskuussa 1984 kaksipäiväinen, perusteena oli paljolti päivittäiskaupan runsas ilmoittelu. Se haluttiin säilyttää ja rytmiä nopeuttaa, mutta samalla tarjota myös enemmän lukemista lehden tilaajille.

Ilmoittelun – erityisesti päivittäistavarakaupan – merkittävä väheneminen on yksi syy paikallislehtien muutostarpeeseen. Kesäajan lehtien ilmoitukset mahtuvat noin yhdelle sivulle kerran viikossa. Tilaa jutuille ja kuville jää edelleen runsaasti. Tavoitteena on keskimäärin 16-sivuisen lehden tekeminen koko kesäkauden ajan.

Kesäajan muutos on myös vastaus kustannuspaineisiin, myös tilaajan näkökulmasta. Kotiseutu-uutisten kestotilaushinta nousee vain nimellisen yhden euron, vuositilauksen hinta ei sitäkään! Lehden hinnoittelu on vähintään kilpailukykyinen alueen muihin julkaisuihin verrattuna. Samanaikaisesti kustannusten nousu on huomattavasti korotustasoa suurempi, vaikka esimerkiksi postin taksoja on käsitelty tavallista maltillisemmin.

Tulevia haasteita ovat erityisesti nuo jakelua koskevat valtakunnalliset ratkaisut. Itellan sopimukset ovat katkolla kuukauden varoitusajalla ja paineet lehtien jakeluhintoihin poikkeuksellisen suuret. Viestintävirasto selvittää kesään mennessä lehtien ja postin muun jakelun hintasuhdetta ja Itellaa (postia) odottaa lisäksi sinänsä terveellinen hintakilpailu aivan oven takana.

Siitä kannattaa olla huolissaan, miten lehtien jakelu haja-asutusalueilla pitemmällä tähtäyksellä turvataan. Siellä paikallislehtien peitto on parhaimmillaan ja painetut lehdet yleensäkin hyvin tärkeä yhdysside ympäröivään alueeseen ja sen ihmisiin.

Erittäin hyvää lukuvuotta 2010 kaikille Kotiseutu-uutisten kuluttajille!

Vastaa