Siitä on hieman vajaat puoli vuotta, kun tällä samalla palstalla pähkäiltiin rattijuoppouden nykytilaa Liperissä. Huoli oli jo tuossa vaiheessa suuri, mutta aihe näyttää ansaitsevan jatkuvan esilläpidon. Tuo kirjoitus toi yhden paheksuvan palautteen, eikä muuta. Sähköpostiviestissä perättiin lehden puolueettomuutta, kun se löytää rattijuoppoja lähinnä vain Ylämyllyltä. Viime päivien uutiset ovat tuoneet runsaasti lisävalaistusta asiaan. Poliisi on

Liperi kutsuu kuntaan muuttaneet kerran vuodessa yhteiseen tilaisuuteen. Uusille asukkaille jaetaan sekä sanallinen että kirjallinen tietopaketti kunnasta ja sen palveluista. Vaikka paikalla oli tänä vuonna jonkin verran edelliskertaa enemmän väkeä, läheskään kaikille yhteinen tilaisuus ei sopinut kalenteriin. Ne, jotka tiedon ja iltapalapöydän ääreen kokoontuivat, olivat palautteen perusteella kuitenkin tyytyväisiä antiin. Kutsu koettiin kädenojennukseksi uudelta kotikunnalta.

Jos joku kuvittelee, että kuntien yhdistäminen on helppoa, hän voisi perehtyä esimerkiksi Rääkkylän ja Kiteen kädenvääntöön. Rääkkylässä eletään nyt kohtalonhetkiä; onko kunta jo ensi vuoden alussa osa Kiteetä – vai pitääkö löytää vielä joku muu ratkaisumalli. Valtiovalta houkuttelee, ja samalla painostaa, ratkaisuihin ”porkkanarahalla”, joka Kiteen ja Rääkkylän tapauksessa olisi 3,6 miljoonan euron luokkaa. Kattamattomia alijäämiä

Kiinteistömarkkinat ovat tunnetusti herkkää aluetta. Oikean myyntiajankohdan ja käyvän hinnan löytäminen vaatii asunnon kunnon arvioinnin lisäksi myös myyntihetken markkinatilanteen tuntemista. Pienetkin signaalit voiva aiheuttaa epävarmuutta ja varovaisuutta. Liperiin – erityisesti Jyriin ja yllättävän paljon myös haja-asutusalueille – on rakennettu ahkerasti vahvan noususuhdanteen kaudella. Helpon ja vielä jokin aika sitten tosihalvan rahan aikaan on syntynyt ennätyksellisen

Liperissä on pyöritetty kuntalaistilaisuuksien sarjaa, josta viimeinen näytös oli maanantaina Roukalahdella. Kyse ei ole ainutlaatuisesta kierroksesta, sillä vastaavia on järjestetty jo usean vuoden ajan. Se, että kunnan luottamus- ja virkamiesjohto ”rantautuu” taajamiin ja kylille ja kutsuu alueen väkeä koolle, on erittäin myönteinen asia. Tilaisuuksien kautta on mahdollisuus päästä vuorovaikutukseen muulloinkin kuin vaalivuosina. Kuntalaisten omaa aktiivisuutta

Pohjois-Karjalan matkailussa panostetaan tulevina vuosina tuttuihin kohteisiin. Maakunnan matkailustrategia lähtee merkittävistä investoinneista, jotka toteutuessaan voivat muuttaa purren suuntaa hyvinkin paljon. Se, että jo kohtuullisesti ilmaa alleen saaneet kohteet hallitsevat myös jatkoinvestointien listaa, on tavallaan ymmärrettävää. Kolilla, Nurmeksen Bomballa, Kiteen Pajarinhovilla ja ison Joensuun maaseutukohteilla, on jo varteenotettavia näyttöjä. Viime vuosien panostukset esimerkiksi Kolin kehittämiseen, eivät

Rääkkyläläisistä on hyvää vauhtia tulossa kiteeläisiä. Vaikka vastaanottavalla kunnalla ei tunnu olevan erityistä poltetta reviirinsä laajentamiseen Rääkkylän suuntaan, sanelee pienen kunnan ongelmallinen talous paljolti tulevat ratkaisut. Kitee on ollut luonteva asiointisuunta suurimmalle osalle Rääkkylän asukkaista. Poikkeuksen on muodostanut lähinnä Sintsin-Kompakan väki, joka on suuntautunut Joensuuhun ja ehkä vähän Pyhäselkäänkin ja pitänyt siinä sivussa yllä yhtä

Liperiläisille ja koko maakunnankin väelle on tarjolla todella mielenkiintoinen viikonloppu. Wanhan ajan maatalousnäyttelyä ja jo tavaksi tullutta Leipäpäivää on valmisteltu lähes vuoden ajan ja nyt on sadonkorjuun aika. Säätila on aina ongelma ja se määrittää monessa tapauksessa kävijöiden määrän. Tällä hetkellä tapahtuman odotusarvo on kuitenkin poikkeuksellisen korkealla. Niin isot kuin pienetkin näytteilleasettajat ovat kokeneen lauantain

Rääkkylän kansanmusiikkiyhdistys on nuijankopautusta vailla historiansa päätöspäivää, lopulta hieman yllättäen. Tulevaisuuden suunnittelun sijaan kihausväki kokoontuu ensi viikolla päättämään yhdistyksen lopettamisesta ja selvitysmiesten asettamisesta. Tämä tarkoittanee sitä, ettei Kihausta enää jatkossa ole. Jos joku muuta tietää – hän tuskin siitä tässä vaiheessa kertoo. Toki taustalla voi olla suunnitelmia uudesta liikkeelle lähdöstä, jälleen ”puhtaalta pöydältä”. Tätä ihmettä

Liperin kunnassa on kehittämisen ja kehityksen painopiste siirtynyt selkeästi Ylämyllylle. Jo vuosia on alueen väkiluvun kasvu ollut oikein reippaasti plussalla. Uudet asukkaat ovat ohjautuneet – osin ohjattukin – rakentamaan Ylämyllyn kuiville kankaille. Merkittävän sysäyksen tälle kehitykselle antoi aikanaan kunnan metsien vaihto varuskunta-alueeseen. Vaikka Paloaukean maiden asuttaminen lähti nihkeästi liikkeelle, alue on vauhtiin päästyään täyttynyt miltei

Viinijärven Urheilijoiden riveissä joka taholla kävi sunnuntai-iltana syvä helpotuksen huokaus, kun naisten joukkueen suora säilyminen naisten superpesiksessä varmistui. Monen vuoden tauon jälkeen ensimmäinen kausi pesäpallon ylimmällä sarjatasolla tarjosi monella tapaa ylä- ja alamäkiä. Nuori ja superissa tyystin kokematon joukkue selvitti oman osansa kelvosti, vaikka se ei itse asettamaansa tavoitteen asti yltänytkään. Pelaajat näet nimesivät keväällä

Liperi on merkittävä mökkiläispitäjä. Kesäasuntoja kauniissa järvimaisemissa, monessa tapauksessa isojen vesien rannalla on lähes 3.000. Niistä valtaosa on ei-liperiläisten omistuksessa. Liperi on ollut eturivissä noteeraamassa mökkiläisten olemassaolon ja merkityksen paikkakunnalle. Mökkiläiset ja kesävieraat muuttavat koko ilmeen ja vilkastuttavat kaupankäyntiä. Kesäasukkaat käyttävät paikkakunnan tarjoamia palveluja ja välttävät kaupunkiinajon. Yhteistyöstä kuntalaisten ja mökkiläisten saadaan molemminpuolinen hyöty. Kesäasukkaiden

Liperin ja Outokummun kuntaliitosselvityksessä (tai nyk. itsenäisyysselvityksessä) ollaan etenemässä loppusuoralle. Eilinen tiedote tosin viestii, että avoimia asioita on vielä runsaasti ja yksityiskohtien hiominen edessä päin. Tiedotetta voisi tulkita myös siten, ettei palvelurakenteen ja lähipalvelujen järjestämisestä ole päästy oikeastaan lähtötilannetta pitemmälle. Kumpikin osapuoli halunnee pitää kuntalaisten kannalta tärkeät palvelut vähintään nykyisellä tasolla ja etäisyydellä. Kun päällekkäisyyksiä

Liperissä astutaan tänä keväänä uuteen aikaan naisten palloilulajeissa. Viuttarille nousu pesäpallon ylimmälle sarjatasolle, superiin, merkitsee paluuta entiseen. Kuusi vuotta on haettu kokemusta ja tuntumaa alemmilta sarjatasoilta, ja nyt portti lopulta avautuu. Ylämyllyllä Yllätyksen tytöt aukovat aivan uusia uria ja tekevät naisjalkapalloa tunnetuksi kakkossarjassa, jossa otteluiden taso ja arvostus ovat selvästi korkeammat täällä totuttuun verrattuna. Näiltä

Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin neuvottelut yhteisestä tulevaisuudesta etenevät kokous kokoukselta. Tähän mennessä on päästy jo väläyttelemään, varovasti väittelemäänkin, ainakin liittymän nimestä, keskuspaikasta, terveysasemasta ja uudesta vaakunasta. Kaikki isot tai tunteita herättävät asiat roikkuvat vielä kuitenkin autuaasti ilmassa. Tähänastisissa seminaareissa ei ainakaan ole ollut mitään niin tulenarkaa, mitä tiedotusvälineet ja sitä kautta kuntalaiset eivät saisi

Päättymässä (?) oleva talvi on ollut monessa mielessä poikkeuksellinen. Tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta poikkeuksellisen suuri asuinrakennuspalojen määrä. Ja mikä ikävintä, näissä paloissa on menetetty kymmeniä ihmishenkiä. Useimmissa tapauksissa vakuutus korvaa aineelliset vahingot, mutta ihmismenetykset ovat lopullisia. Kun vahingot ovat aivan viime aikoina tulleet käsin kosketeltavan lähelle, odottaisi jokaisen pysähtyvän erityisesti miettimään oman kotinsa ja

Suomessa pyörivät parhaillaan koulujen talvi-, hiihto-, urheilu- vai minkä nimisiä lomat tätä nykyä lienevätkään. Tällä viikolla lomaillaan maan eteläisimmissä osissa, runsaan viikon kuluttua vapaalle päästään Liperissä ja Rääkkylässä. Viime viikonvaihteessa tuli konetta odotellessa seurattua sivusta Helsinki-Vantaan lentokentällä eteläsuomalaisten lomille lähtöä. Se herätteli muistuttelemaan loman aloittajille, että jospa lomatunnelmissa muistettaisiin ottaa huomioon myös ne perheen nuorimmaiset.

Vauhdikas eteneminen on ollut teemana Liperin kunnalliselämässä viime kuukausina. Vauhdilla ”puskista” käsittelyyn tuli Liperin ja Outokummun kuntaliitosselvitys, ja vielä suuremmalla kiireellä sivistyslautakunta lopetti lukion, kun ysiluokkalaiset olivat – kiireessä niin ikään – kertoneet toiveensa jatko-opiskelupaikastaan. Ja vauhti senkun näyttää kiihtyvän, ainakin mitä tulee sivistystoimen toimeen tarttumiseen. Liperin kunnanvaltuusto edellytti maanantai-iltaisessa päätöksessään, että Liperin ja Viinijärven

Tänä talvena on ollut valo vähissä. Ja vähissä on ollut lumikin. Eikä positiivisista uutisista Liperissä ole ollut erityistä tungosta, päinvastoin. Sivistysasiat lukion lopettamisen myötä painivat kuntalaisten mielistä pohjamudissa. Mutta valoa on kajastanut sentään Viinijärven suunnalta. Paikkakunnan ykköskirjailija Marja-Leena Tiainen on palkittu arvostetulla Savonia-palkinnolla. Sen hän on valtakunnallisestikin merkittävänä lasten- ja nuorten kirjailijana ansainnut. Liperiläisillä on

Jos joku – sisäpiirin ulkopuolinen – olisi sanonut vuosi sitten, että Liperin lukio muuttuu pian ensin yksisarjaiseksi, ja loppuu tämän lukuvuoden jälkeen kokonaan, sitä tuskin kukaan olisi uskonut. Nyt kaikki merkit viittaavat tähän vaihtoehtoon. On tietysti mahdollista, että vielä olemassa olevat luokat vietäisiin Liperissä ylioppilaslakkiin saakka, mutta sen vaihtoehdon kohtalo on näinä päivinä päättäjien käsissä.