Valtuustoon iso vaihtuvuus
Melko tarkasti puolet Liperin kunnanvaltuustosta on vaihtumassa jo tässä vaiheessa, kun ehdokasasetteluaikaa on vielä lähes kaksi viikkoa jäljellä. Kun kaikki nykyiset päätäjät eivät välttämättä mene vaalissa läpi, nousee vaihtuvuus yli puoleen valtuuston kokoonpanosta.
Vaikka muutama tämänhetkisistä valtuutetuista aprikoi vielä ratkaisuaan näyttäisi siltä, että noin 17 valtuutettua 35:stä ei asetu enää ollenkaan ehdolle. Muutos lienee suurimpia ellei suurin Liperin kunnallishistoriassa.
Varsin suuri määrä kokemusta siirtyy sivuun kunnallispolitiikasta, muutenkin kuin valtuustosta jättäytymällä. Kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että esimerkiksi kunnanhallitus- ja lautakuntapaikat jaetaan ensisijaisesti valtuutettujen ja varavaltuutettujen kesken.
Myönteistä tilanteessa on se, että puolueaktiivit ovat saaneet neuvoteltua ja taivuteltua monessa tapauksessa saman määrän uusia ehdokkaita kuin edellisvaaleihin neljä vuotta sitten.
Ennakkotieto antaa kuitenkin viitteitä siitä, ettei esimerkiksi nyt ”eläköityvien” tilalle ole löytynyt samassa määrin ikäihmisiä ehdokkaiksi. Ikäryhmä lisääntyy vääjäämättä Liperinkin asukasluvussa ja sen painoarvonsa kasvaa. Tarve omien etujen valvomiseen korostuu jatkossa, koska vakavasti otettavaa eläkeläisten puoluetta ei ole näköpiirissä. Miksi ei siis lähdetä paikallisesti vaikuttamaan.
On syytä ennakoida yhtä lailla nuorten ehdokkaiden suhteessa pientä osuutta. Yhtä lailla kuin ikäihmisten elämänkokemusta, tarvitaan asioiden hoidossa myös nuorten näkemystä tuleviin ratkaisuihin. Tämä takaa myös asiantuntemuksen ja jatkuvuuden päätöksenteossa.
Vaikka Liperissä vaihtuvuus on poikkeuksellisenkin suuri, voi Rääkkylään povata tätäkin suurempaa muutosta. Päätöksenteko on moneen aiempaan kauteen verrattuna ollut auvoisempaa ja jouhevampaa, mutta taloudellisesti ahtaalla olevan kunnan päätöksenteko ei välttämättä kiinnosta.
Joskus ”vanhoina hyvinä aikoina” oli kunnissakin paremmin jaettavaa; mietittiin minne rakennettaisiin uusia kouluja tai saneerattaisiin entisiä. Nyt päättäjien elo on arkisempaa ja sillä tavoin vähemmän palkitsevaa. Onneksi pieniä kouluja ei ole enää paljon lopetettavaksi, ja monesta muustakin asiasta on vaikea enää säästää.
Puolueiden listoilla on vielä tilaa rohkeille ja vastuuntuntoisille päättäjille. Riittävä määrä ehdokkaita on omiaan houkuttelemaan myös äänestäjiä vaaliuurnille. Kun tarjolla on kaikista ikäryhmistä; sopivasti miehiä ja naisia sekä alueellisesti kattava jakauma, ovat eväät kohtuullisiin äänestysprosentteihinkin olemassa.
Edellisissä vaaleissa rääkkyläläiset olivat liikkeellä valtakunnan keskiarvoa (58,6) selvästi vilkkaammin. Äänestysprosentti oli 64,2. Liperissä äänestettiin tarkasti muun maan tahtiin, prosentti oli 58,6. Nyt on mielenkiintoista nähdä, miten kunnan kasvu kaupungin suuntaan (Jyri) näkyy kiinnostuksessa yhteistä päätöksentekoa kohtaan.
P.S.
Ehdokkuus vaaleissa on (valitsematta jääneellekin) portti paikallispolitiikkaan. Se tuo uusia kontakteja ja antaa mahdollisuuksia vaikuttamiseen muillakin tasoilla kuin harvahkoon kokoontuvassa valtuustossa.