Paikallisuudessa torjuntavoimaa
Yhdysvalloista lähtenyt ja kansainvälisiltä markkinoilta kulovalkean tavoin paikalliselle tasolle saakka edennyt taantuma ravistelee rakenteita monessa paikassa. Ihmisten mieli on kaksijakoinen. Uudet opit kehottavat kuluttamaan vähintään entiseen tahtiin, tai enemmänkin. Vastapainona on itsekullakin kuluttajalla joko selkäytimessä tai takaraivossa ajatus: Nyt pitäisi säästää pahan päivän varalle.
Yrityselämää taantuma kohtelee kovin eri tavoin. Nopeimmin muutoksen ovat kohdanneet ne, joiden töistä ja urakoista päätetään kansainvälisillä markkinoilla. Tästä löytyy sekä Liperissä että lähikunnissa käytännön esimerkkejä mm. kaivostoiminnan käynnistymisen varaan tulevaisuutensa rakentaneista urakoijista, pitemmällä tähtäyksellä ehkä kunnistakin. Hankkeita pysäytettiin oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun Suomessa puhuttiin sillä äänenpainolla, ettei taantuma kosketa meitä. Ongelmat tuntuivat kaukaisilta ja aiempia lamamuistoja kevyemmiltä.
Muun muassa mainittu kaivostoiminta, jonka varaan erityisesti Polvijärvellä ja Ilomantsissa on rakennettu paljon, ja jolla olisi merkittävä työllistämisvaikutus myös Liperiin, pantiin jäihin viikossa-kahdessa. Urakoijat ja alihankkijat, joiden ehkäpä useankin vuoden työkirja oli valmisteltu kaivostoiminnan vauhdikasta etenemistä ajatellen, oli hetkessä tyhjä. Kun muukin rakentaminen on tällä hetkellä arvausten varassa, näkymät ovat huonot.
Taantuman torjuntaan ei ole viisasten kiveä. Jos olisi, se olisi otettu jo kaikkialla käyttöön. Merkittävin vaikuttaja on työllisyyden kehittyminen ja työttömien määrän kasvu. Sillä on suora vaikutuksensa sekä kulutukseen että normaalitilanteen pohjalta tehtyjen sitoumusten hoitoon. Muutos ei vielä näy laajemmin pankkien tiskeillä, mutta ainakin siirtymää rahastosijoituksista pankkitileille on tapahtunut.
Paikallista merkitystä olisi ilman muuta kulutuksen suuntaamisella lähipalvelujen käyttöön silloin kun se vain on mahdollista. Kun ns. ”normaalina aikana” järjestetyillä Pyöritä euroa kotikunnassa -kampanjoilla on ollut hyvin myönteinen vaikutus, olisi sillä ajattelulla vaikka ilman kampanjointiakin oma merkityksensä. Jokainen työpaikka ja palvelu, joka voidaan omalla ostokäyttäytymisellä säilyttää paikkakunnalla, on nyt kullan arvoinen.
Yrityksiltä odotetaan malttia ja harkintaa omissa ratkaisuissaan. Jos vaihtoehtoja on olemassa, mahdollisimman kevyillä toimilla ylläpidetään työntekijöiden uskoa noudattaa annettuja kulutuskehotuksia. Työpaikan menettämispelko on tässä tilanteessa se huonoin konsultti. Oikeassa hengessä yrityksen sisällä käydyt neuvottelut voivat olla vähänkin pitemmälle ajatellen hyvä vaihtoehto puolin ja toisin.
On myös muistettava, ettei muutoksilla ole pelkästään huonoja vaikutuksia. Monen yrityksen osalta tahti jatkuu ennallaan, ja moni etsii erilaisia keinoja tuotantonsa tason ja työllisyyden turvatakseen.
Tämän päivän – tosin huomenna virallisesti julkistettavia – hyviä uutisia on viime keväänä Liperin Välikankaalle asettuneen Vexve Oy:n laajennushanke. Se on kannustava esimerkki myös muille alueen yrityksille. Viime syksyyn ja tähän muutaman kuukauden taantuma-aikaan sisältyy muitakin positiivisia avauksia ja laajennuksia, jotka parantavat palveluja ja luovat uskoa tulevaan.
Tietoa kirjoittajasta
