Taajamiin eväitä etsimässä
Mielenkiinnolla odotettu Liperin kirkonkylän ja Viinijärven kehittämisraportti on valmistunut ja julkistettu. Siinä on tiivistetysti todettu,
ETTÄ, kirkonkylä on monipuolinen palvelukeskus, joka kaipaa eniten ns. avainalueiden kehittämistä ja yleisilmeen kohentamista sekä yhteismarkkinointia,
ETTÄ, Viinijärvi on tiivis ja omaleimainen taajama hyvine liikenneyhteyksineen. Tarvetta on erityisesti tonttipolitiikan ja -markkinoinnin tehostamiseen,
ETTÄ, Ylämyllyn kasvu näyttää jatkuvan ja suunnitellut liikennejärjestelyt voivat houkutella uutta yritystoimintaa.
Ei ole mitenkään yllättävää, ettei selvitys nostanut esiin mitään viisasten kiveä ongelmien ratkaisemiseen. Enimmäkseen se kirjaa olemassa olevan tilanteen, heittää ilmaan kysymyksiä ja toteamuksia sekä jättää tekemättä mitään katteettomia esityksiä uusista avauksista.
Raportissa on hyvää mm. se, ettei siinä ole pyritty millään tavoin puhaltamaan vaalikuplaa, vaikka ajankohta siihen suosiollinen olisikin. Kertomus on tavallaan aika karu; se ei lupaa maita eikä taivaita kenellekään. Lopputulosta ei ole syytä väheksyä, mutta mitään aihetta keskinäiseen kateuteenkaan ei ole.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on kaipuu jonkin ison kesätapahtuman järjestämisvastuuseen. Suvisoutu oli ja meni, samoin kävi aikanaan suvisoutumarkkinoille. Nyt haikaillaan jonkin vastaavan perään.
Jos kuntalaiset ovat itse tyytymättömiä lopputulokseen, on siinä hyvä syy katsoa peiliin. Kyläkuulemisissa oli melkeinpä enemmän järjestäjiä kuin varsinaisia osanottajia. Ääntä olisi voitu pitää enemmän ja ideoita heitellä rennommin. Jatkotyöstämisessä on pohjana se paperi, joka on saatu yhdessä aikaan.
Vanhan kunnantalon kohtalo ja kumpuilevan Keskustien tulevaisuus ovat osaltaan kirkonkylän kehittämisen kipupisteitä, joihin ei tässä selvityksessä haluttu kajota. Ongelmat eivät poistu ratkaistavien asioiden listalta itsestään.
Niin kuin yksi nokkavaltuutetuista esittelytilaisuuden lopussa muistutti: kahdessa pikkuasiassa pitäisi joka tapauksessa pystyä tekemään päätöksiä: vanhassa kunnantalossa ja Keskustien osin tai kokonaan korjaamisessa.
Kohtalaisen pikaisella aikataululla – ja joidenkin mielestä muuten kiireiseen aikaan – valmistunut kehittämisselvitys kannattaa lukea ja poimia sieltä kaikki jyväset käyttöön. Sitten voi ainakin kysellä toteutumassa olevien tai toteutumattomien asioiden perään.
Selvitys sai päättäjiltä sekä varovaista arviointia että selkeää kiitosta ja tukeakin taakseen. Ikävä kyllä, sitä evästettiin myös yllättävän yksipuolisin ajatuksin.
Ei yhden alueen – tässä tapauksessa Ylämyllyn – kehittyminen viime vuosina voi estää kunnan muiden taajamien hyvinvoinnista huolehtimista. Päinvastoin yhdellä alueella onnistuminen antaa eväitä huolehtia kokonaisuudesta ja suunnata panosta sinne, missä apua milloinkin tarvitaan. Ylämyllylle on investoitu tietoisesti yhteisin päätöksin ja sysätty alueen kasvu hyvään vauhtiin.
Kunnan eri alueiden kehittäminen ei ole tänä päivänä tasapuolista hyvän jakoa kaikille, vaan tasapainoista kokonaisuudesta huolehtimista. Se vaatii erilaisia painotuksia, joista pitäisi pystyä päättämään avoimesti ja ”kotiinpäin vetämättä”. Liperin panostukset Ylämyllyn ja Jyrin palveluihin ovat tulleet pienellä viiveellä, mutta niissä jos missä on toteutettu vahvaa painopisteajattelua.
Selvityksen myötä vastuuta heitettiin – odotetusti – vapaaehtoisille toimijoille: kylille, yhdistyksille ja talkoolaisille. Heitä olisi syytä motivoida löysäämällä tosi tiukalle vedetyn kukkaron nyörejä. Näissä ympyröissä ei ole ylipääsemättömistä taloudellisista panostuksista kiinni.
Hankeselvityksen käytännön tulokset on syytä mitata viimeistään jo vuoden kuluttua.
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.