Rattijuoppoja – tasapuolisesti

Siitä on hieman vajaat puoli vuotta, kun tällä samalla palstalla pähkäiltiin rattijuoppouden nykytilaa Liperissä. Huoli oli jo tuossa vaiheessa suuri, mutta aihe näyttää ansaitsevan jatkuvan esilläpidon.

Tuo kirjoitus toi yhden paheksuvan palautteen, eikä muuta. Sähköpostiviestissä perättiin lehden puolueettomuutta, kun se löytää rattijuoppoja lähinnä vain Ylämyllyltä.

Viime päivien uutiset ovat tuoneet runsaasti lisävalaistusta asiaan. Poliisi on tavannut kännissä autoilevia tasapuolisesti eri puolilta pitäjää. Nyt on kunnostautunut erityisesti Heinävedentien suunta.

Lohdutukseksi näille ”tasapuolisuuden perääjille” kerrottakoon, että viikon ennätys, runsas kolme promillea, tulee nykyisestä Joensuusta eli entisestä Kiihtelyksen Heinävaarasta. Ajoradan leveys ei ollut riittävä joensuulaisen miehen kuljettamalle pakettiautolle.

Tässä lehdessä toisaalla on kerrottu tapauksesta, jossa poliisi pysäytti vastaantulleen henkilöauton. Ratissa olleen naisen henkäyksessä oli alkoholia 1,6 promillea eli selvästi törkeän puolella. Ajokorttia ei otettu kuivumaan, koska sellaista ei kuskilla sattunut olemaan.

Saman auton kuljettamista oli aiemmin harjoitellut 29-vuotias mies, jolla oli yhtä vähän huolia (olemattoman) ajokortin menetyksestä. Puhalluksessa hän menestyi naispuolista kuskia paremmin 2,7 promillen lukemalla. Kyydissä oli toki auton omistajakin, mutta poliisiuutinen ei kerro hänen kunnostaan. Syyte tulee ainakin auton luovuttamisesta känniselle ja kortittomalle.

Maaliskuun alkamisen ja talven tulon kunniaksi ajeli kolmekymppinen mies lumipenkkaan Heinävedentiellä ja poistui paikalsta nopeasti hoiteleman muita asioita. Poliisi tavoitti ja puhallutti reippaat 1,9 promillen lukemat.

Muitakin paikallisia esimerkkejä löytyy, ihan viimeisen viikon ajalta. Sekä rattijuoppojen määrä että puhalluslukemat antavat aiheen vakavaan huoleen. Tiellä liikkuu jatkuvasti ”pommeja”, jotka omalla vastuuttomuudellaan vaarantavat paitsi oman, mutta ennen kaikkea muiden turvallisuuden.

Puoli vuotta sitten tällä palstalla kannettu huoli näyttää tulosten perusteella valuneen kuin vesi hanhen selästä. Todennäköisesti ne, jotka vähät välittävät aiheuttamistaan ympäristöhaitoista, eivät ole pääkirjoituspalstojen suurkuluttajia.

Ajonestolaitteiden kehittäminen ja rangaistusten koventaminen erityisesti uusimistapauksissa ovat niitä vähiä keinoja, joita kännissä rattiin menon suitsemisessa on tarjolla. Ehkä vielä tehokkaampi olisi, jos jokainen riskinottaja tiedostaisi sen, millaista pysyvää aineellista, fyysistä ja henkistä haittaa voi hetken ajattelemattomuudellaan aiheuttaa.

Tässä maassa ja maakunnassa on jo riittävästi tapauksia, joissa on tuhottu oma ja toisten elämä juovuksissa rattiin tarttumalla. Katumus on useissa tapauksissa iänikuinen, mutta se ei muuta tehtyä tekemättömäksi.

Vaikka poliisien määrä liikenteessä ei ole ainakaan lisääntynyt, kiinnijäämisriski onneksi kasvaa, tämä olisi tarpeen tiedostaa. Lähes jokaisella tiellä liikkujalla on kännykkä mukana ja epäilyttävistä tapauksista ilmoitetaan herkästi. Ilmiantaja rooli ei tunnu erityisen mukavalta, mutta ilman sivullisten puuttumista ongelma karkaisi käsistä.

Rattijuoppoudesta kiinnijäänti ei ole kuitenkaan naapurin kännykän syytä. Kyse ei ole pelkästään kiinni jäämisestä, vaan laajemmasta vastuusta oman ja muiden tiellä liikkujien turvallisuuden suhteen. Vastuunkantajia on vain yksi – rattijuoppo itse.

Mikäli joku rattijuoppoudesta aiheutuneen onnettomuuden osapuoli – rattijuoppo tai rattijuopon uhri – haluaisi kertoa tapahtuman moninaisista seuraamuksista, ensi torstain Kotiseutu-uutisten moottori-liikenne -teemanumerossa on vielä tarinalle tilaa.

P.S.
Esimerkiksi tällä viikolla on Joensuun käräjäoikeuden käsittelyssä yhdeksän rattijuoppousjuttua, kaikki törkeitä. Ja sama tahti näyttää jatkuvan viikosta toiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *