Ehjin nahoin ehjien seinien taakse

Loman loppuminen vaiko vanhat koulumuistot aiheuttanevat eri puolilla Liperiä pahaa oloa ja ahdistusta.
Jotain täytyy kuitenkin olla sivistystointa vastaan, sillä parin viimeisen viikon aikana ahdistusta on purettu ensin Liperin pääkirjastoon ja viikonvaihteessa sekä Lautasuon kouluun että kirkonkylässä Penttilän portaikkoon. Luulisi, ettei aikuisilla veronmaksajilla, joiden pussista viime kädessä korjaukset kustannetaan, olisi aihetta moisiin järjettömyyksiin.
Mutta olisiko aikuisilla aikaa selvittää, onko oma jälkikasvu kenties osallistunut ilkivallan töihin?

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on muistuttanut, että koululaisilla on oikeus olla pitkään lapsia. Kulttuurissamme on taipumus itsenäistää lapsia liian varhain. Ekaluokkalaiset tarvitsevat koulun alkaessa vanhempien huomiota, huolenpitoa ja tukea. Pienen koululaisen yksinäiset iltapäivät ja liiallinen vastuu omista tehtävistä on tahatonta laiminlyöntiä.

Kasvaakseen omassa tahdissaan itsenäisiksi koululaisiksi lapset tarvitsevat apua, kannustusta ja aikaa opetella ottamaan vähitellen vastuuta koulutehtävistä sekä mahdollisuuksia osallistua perheen yhteisiin askareisiin. Päivittäiset rutiinit ja vanhempien asettamat selkeät rajat lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta.
– Suomessa vallitsee pärjäämisen kulttuuri ja pientenkin lasten odotetaan suoriutuvan tehtävistään hyvin itsenäisesti. Tämä voi johtaa siihen, että huolehtimista pidetään ylihuolehtimisena ja lapsia tahattomasti laiminlyödään itsenäistämällä heitä liian aikaisin, huomauttaa MLL:n pääsihteeri, kasvatustieteiden tohtori Mirjam Kalland.

Liian aikaisen itsenäistämisen vastakohta on niin kutsuttu curling-vanhemmuus, jossa vanhemmat varjelevat lapsia haastavilta tai vaikeilta kokemuksilta ja mahdollisilta pettymyksiltä.
Lasta ei tarvitse suojella elämältä eikä hänen tietään tule silottaa, vaan häntä tulee auttaa sietämään elämään kuuluvia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Lapselle on tärkeää, että hänen vanhempansa ovat sitoutuneet häneen. Vanhempien tulee huolehtia lapsen fyysisistä tarpeista ja lapsen tulee tuntea, että aikuinen on kiinnostunut myös hänen tunteistaan ja ajatuksistaan, Kalland täydentää.

Lasten turvallisuutta voidaan edistää mm. tekemällä koulumatka tutuksi ja ennakoimalla vaaran paikat. Vanhempien yhteystiedot kannattaa laittaa reppuun ja lasta on syytä neuvoa myös hätätilanteissa toimimiseen.

Koulujen alkaessa pienet reppuselät liikkuvat jälleen vilkkaammin etenkin koulujen ympäristössä. Koululaisten liikenneturvallisuuden varmistaminen on viime kädessä aikuisten vastuulla – sekä oman liikennekäyttäytymisen että lasten opastamisen osalta.

Lapsen ulkona liikkumisen taitoihin vaikuttaa vanhempien esimerkki. Lapsen liikkumista ulkona ei pitäisi vaarantaa, sillä lapsi ei liiku vain siirtyäkseen paikasta toisen vaan liikkuminen itsessään on tärkeää. Lapsi ei myöskään hahmota liikennettä samalla tavalla kuin aikuinen, ja voi siksi olla liikenteessä arvaamaton.

Päiväkoti- ja kouluikäisten on kuitenkin saatava liikkua, minkä vuoksi autokoulunsa käyneiden on otettava vastuu. Olemassa olevat nopeusrajoitukset, varoitukset ja muut liikennemerkit on otettava vakavasti. Useimmilta vaaratilanteilta vältytään oikealla tilannenopeudella, erityisellä varovaisuudella koulujen lähistöillä sekä muistamalla, että lapsi on aina elävä liikennemerkki.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *