Uudistunut Liperi ja pirstoutunut Rääkkylä
Paikallispolitiikassa eletään uutta aikaa, niin Liperissä kuin Rääkkylässäkin. Liperissä vaihtuvuus päätöksenteossa oli ennätyksellisen suuri, ja Keskustan iät ja ajat hallitsema Rääkkylä pirstoutui entisestään.
Äänestysaktiivisuus nousi molemmissa kunnissa, mutta noin 60 prosentin lukemat eivät vielä osoita palavaa kiinnostusta paikalliseen päätöksentekoon. Kehnossa kelissä tehty tulos on kuitenkin lupaava askel parempaan.
Rääkkylässä Keskustan tappioluku kaunistui yhdellä valtuutetulla tarkistuslaskennassa. Vaalit kuitenkin heijastelivat viime vuosien taistelua itsenäisyydestä – tai kohtalaisen hyvään avioon pääsystä. Hankala taloudellinen tilanne ja tieto siitä, että vaikeita ratkaisuja riittää myös nelivuotiskaudelle, ilmeni passiivisuudessa, mm. mainonnan osalta. Elävää poltetta valtuustovastuuseen ei ollut.
Myös Liperissä oli nähtävissä kyllästymistä ikävien päätösten tekoon. Erityisesti kuntalaisten tuomion saanut lukion lakkauttaminen koettiin rasitteeksi kautta linjan. Ilmapiiri näkyi vapaaehtoisissa poisjäänneissä; esimerkiksi Keskustan nykyvaltuutetuista kymmenen ei lähtenyt ehdolle ollenkaan. Ennakkomuutos oli näin ollen suuri ja haasteellinen paikattavaksi.
Varsinainen vaali sinällään osoitti oikeaksi sen, että ehdolle asettuneiden nykyvaltuutettujen asema on varsin vahva. Liperissä vain kolmen valtakirja jäi uusimatta, ja näistäkin vähintään yksi oli asettunut ehdolle lähinnä listan täytteeksi.
Sama tuuli, joka puhalsi vaaleissa valtakunnallisesti, henkäili myös näillä kulmilla. Rääkkylässä vaalien suurimmat voittajat, Perussuomalaiset, palasivat valtuustoaikaan kahden edustajan voimin. Liperissä puolueelle ei riittänyt nykyisen paikkamäärän kaksinkertaistaminen: kahden valtuutetun sijasta ”kansan ääntä” käyttää peräti viisi perussuomalaista kunnanvaltuutettua.
Vaaligallupit lupasivat menestystä, mutta ei kuitenkaan näin suurta plussaa. Puolueen menestys vahvistaa molemmissa pitäjissä pienten ja keskisuurten ryhmien asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Pienistä jäivät Liperissä ehdolla olleista vaille paikkaa Vihreät ja Itsenäisyyspuolue.
Liperin valinnat vahvistivat naisten asemaa vallankahvassa. Kun valtakunnallisesti naisten osuus valituista oli noin 40 prosenttia, Liperissä tuolit jakautuivat lähes tasan. Naisten määrä kasvoi peräti 4-5 on nyt 35 valtuutetusta 16-17 on naissukupuolta. Lopullinen määrä vahvistui eilisillan yhden paikan arvonnassa. Rääkkylän valinnat etenivät sen sijaan miesvaltaisesti. Naisia 20 valtuutetusta on seitsemän, miehiä 13.
Rääkkylässä Vihreät menettivät toisen paikkansa. Kokoomus palasi yhden valtuutetun voimin päätöksentekoon. Keskusta hallitsi vielä viime vuosikymmenellä pitäjää enemmistönsä turvin, mutta nyt se kaksi paikkaa menettäneenä joutuu ottamaan pienemmät puolueet entistä tarkemmin huomioon. Viime vaalien virta demareista Vasemmistoliittoon kääntyi nyt toisin päin. Vasemmistoliitto menetti kaksi paikkaa, Sdp lisäsi omaa päälukuaan yhdellä.
Vaalien alla käydyissä keskusteluissa, ainakin Liperissä, nousi esiin kuntalaisten tiedontarve. Tulisikohan Liperissäkin kuulla veronmaksajia nykyistä enemmän ennen päätöksentekoa. Muun muassa vaalipaneelissa saivat sekä kunnan edustajat että tiedotusvälineet kipakkaa palautetta tiedonkulun puutteista.
Ohjeissa kyllä puhutaan avoimesta ja ennalta tapahtuvasta tiedottamisesta, mutta kaikesta päätellen kuntalaiset näkevät teoriassa ja käytännössä ristiriidan. Tässä on uusille valtuutetuille ja viranhaltijoille haaste, jonka toteuttaminen ei vaadi isoja investointeja. Paikallislehti on omalta osaltaan valmis ottamaan haasteen vastaan.
Tohmajärvellä onnistuttiin vaalien yhteydessä kuulemaan kuntalaisten mielipide itsenäisyys-/liitosasiassa. Sitä demokratiaa äänestäjät arvostavat.
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.