Takana huono kouluvuosi
Kouluasiat ovat ajasta toiseen nostattaneet tunteita ja aiheuttaneet voimakasta keskustelua. Jotenkin tuntuu siltä, että asiat olivat hyvin vielä silloin, kun kyläkoulut olivat voimissaan ja koululaiset kulkivat omin kyydein kodista opinahjoon.
Sen jälkeen alkoi taistelu kyläkouluista; kädenvääntö, joka ainakin Liperissä on viety muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta loppuun saakka. Tänä päivänä ollaan rakentamassa suurta kouluyksikköä Ylämyllyn Jyriin. Jollakin aikavälillä se voi nielaista loputkin yksittäiset kyläkoulut sisuksiinsa. Tai ainakin osan niistä.
Viime vuosi muistetaan Liperissä poikkeuksellisen vaikeana ja huonona kouluvuotena. Nopeat ja suuret muutokset herättivät paitsi keskustelun tehtyjen päätösten oikeutuksesta myös niiden oikeellisuudesta.
Suurimpana tunteiden nostattajana on ollut lukion lopettaminen niin, ettei viime syksynä otettu enää uusia oppilaita 1. luokalle. Muutaman vuoden virassa viihtynyt sivistysjohtaja lähti syksyllä Liperistä yhtä vaivihkaa kuin oli tullutkin, haastatteluja antamatta. Syksy konkretisoi myös kaavailut pienten koulun siirtämisestä lukiolta vapautuviin tiloihin koulukeskuksen yhteyteen.
Oman värinsä toivat myös ratkaisut Jyrissä välttämättömien laajennusten toteutuksesta. Valtuusto väänsi kättä siitä, otetaanko käyttöön kaksi vai kolme kasarmia – tai lamellia, niin kuin niitä nykyisin kutsutaan. Ja päätyi kolmeen. Kunnan sivistysjohtajahaku lähti toiselle kierrokselle.
Lukiopäätösten oikeellisuus jäi viime kädessä testaamatta valitusten myöhästyessä ja jäädessä sen vuoksi käsittelemättä. Keskustelu päätösten sisällöstä kuitenkin jatkuu yllättävän sitkeänä. Tunteenpurkaukset eivät aina ole julkaisukelpoisia, sen verran syvältä pettymys kumpuaa.
Suhtautuivatkohan päättäjät kuntalaisten mielipiteeseen riittävällä vakavuudella? Lukion lakkautukseen liittyviä menettelytapoja paheksuttiin alkuvuodesta yli kolmen tuhannen äänioikeutetun kuntalaisen allekirjoittamassa adressissa. Se ei merkittäviä käytännön toimia aiheuttanut. Lisäkyselyn myötä pallo tavallaan potkaistiin kuntalaisille takaisin.
Adressin allekirjoittajien määrä oli 3160, joka on noin 35 prosenttia kunnan äänioikeutetuista. Jos lukua verrataan viime vaaleissa Liperissä äänestäneiden määrään, se on noin 65 prosenttia. Neljä vuotta sitten äänioikeuttaan käytti 5012 liperiläistä.
Tuleva syksy sitten näyttää, kuinka pitkä on kuntalaisten poliittinen muisti. Menettely voi tosin heijastaa sitäkin, ettei vastuullisista luottamuspaikoista olla tänä päivänä niin tiukasti kiinni pitäviäkään. Ajatellaan, että on mukavampi elää ilman äänestäjiltä tulevaa joskus ikävääkin palautetta.
Kunnan päättäjillä oli toissa syksyn lukioratkaisuissa perusteluna se, ettei aloittavalle ensimmäiselle lukioluokalle olisi ollut tulossa kuin muutama oppilas Ehkä rinnalla oli ennuste siitä, että pieniä lukioita katoaa lähivuosina joka tapauksessa. Merkittäviä säästöjä ratkaisu ei ainakaan lyhyellä tähtäyksellä kunnan talouteen tuo. Yksittäisille kuntalaisille se kuitenkin on aiheuttanut lisäkustannuksia ja oppilaille koulupäivien kohtuutonta pitenemistä.
Päätös lukiosta luopumisesta on muodostunut sen verran periaattelliseksi, ettei siihen kajota tulevankaan opetuksen osalta. Aina löytyy pykälä, jonka perusteella asian käsittelyltä voi välttyä.
Isoista ratkaisuista on jäänyt maku, että päätökset on valmisteltu pitkälle ennen kuin niistä on tiedotettu ja annettu asianosaisille ja kuntalaisille mahdollisuus mielipiteisiin. Viimeisimpänä esimerkkinä on pienten koulun siirto, josta tihkui aiheellisia epäilyjä pikkuhiljaa. Moni teki omia johtopäätöksiään, mutta virallisille listoille asia tuli vasta äskettäin.
Siinä vaiheessa, kun siirtopäätöksen aika tuli, huomattiin, että suunnitelmat olivat puuttelliset eikä tarkoitukseen ollut varattu budjetissa määrärahaa.
Vaikeista asioista ei koskaan löydy läheskään täyttä yksimielisyyttä enempää kuntalaisten kuin päättäjienkään keskuudesta. Päättäjien on valtuutuksensa perusteella kuitenkin otettava viime kädessä vastuu ja tehtävä ratkaisut – avoin kuntalaiskeskustelu sallien ja se noteeraten.
Ehkäpä kaikki pahat karikot kolauteltiin päättyneenä vuotena (osin jo edellisenä), ja edessä on nyt seesteisempi aika. Positiivista on ainakin se, että Koulutien siirtäminen turvallisempaan paikkaan on aloitettu.
Erityisesti kouluasiat ovat niitä, jotka paikkakunnalle muuttoa (tai poismuuttoa) harkitsevat perheet painokkaasti noteeraavat.
Tietoa kirjoittajasta
