Kiskoja pitkin rysäykseen

Onko se aika vai mikä, joka näyttää oikean järjestyksen ratojen turvallisuuden parantamisessa. Ainakaan onnettomuuksien määrällä ei näytä olevan erityistä tekemistä turvallisuuden parantamisen kannalta. Vuodet vierivät ja Viinijärven suunnalla rytisee säännöllisesti. Turvallisuuteen panostetaan kuitenkin aivan muualla.

On toki erinomainen asia, että vartiomattomat rautatien tasoristeykset poistetaan Joensuusta etelään suuntautuvilla rataosilla. Niillä seuduilla joko osataan liikennöidä tarpeeksi varovasti tai sitten näkemäalue rataa lähestyttäessä on riittävä. Onnettomuuksien määrä on siellä pysynyt jotenkin kohtuuden rajoissa.

Nyt onnettomuudet Pohjois-Karjalan rataosuuksilla ovat kasautuneet Joensuusta länteen menevälle radalle ja erityisesti Liperin alueelle. Tuorein rysäys on viime viikolta Ahonkylästä, jossa veturien alle jäänyt kuorma-auto repeytyi kolmeen osaan. Vain hyvä tuuri varjeli ihmishenkien menetykseltä.

Viinijärven seudun vartiomattomissa tasoristeyksissä on sattunut lukuisia onnettomuuksia viime vuosina, eikä kuolonuhreiltakaan ole vältytty. Ja vaikka vahingot useissa tapauksissa ovat jääneet aineellisiksi, on auton ja junan törmäys aina rankka shokki sen kaikille osapuolille. Taloudelliset menetykset ovat melkoiset, joten paineiden turvallisuuden parantamiseen luulisi kasvaneen jo riittävän suuriksi.

Kun parannuksia tehdään, niistä päätettäessä ei tulisi käyttää pohjana liikennemääriä; sen viime vuosien käytäntö osoittaa. Nopeimmat korjaukset on suunnattava sinne, missä onnettomuuksia sattuu, pahimpiin riskipaikkoihin. Viinijärvellä rysäyksiä on osunut useita samalle alueelle, jopa samoihin tasoristeyksiin. Korjausten siirtäminen jonon loppupäähän, hamaan tulevaisuuteen, ei ole hyväksyttävää.

VR on juuri kehunut ennätystuloksellaan. Mahdollisuudet nopeutettuun aikatauluun ovat siltä osin näköjään olemassa. Junien aikatauluja kyllä ajetaan kiinni ja junien temppuilevaa tekniikkaa korjataan, mutta turvallisuusasiat uhkaavat jäädä vähemmälle huomiolle.

Olettaisi pelkän onnettomuuskartan nuppineuloineen viitoittavan aikataulun tuleville turvaparannuksille.

Junalla on aina etuajo-oikeus, mutta näkemältään ongelmallisissa tasoristeyksissä autoilijan tarkkaavaisuus joutuu kovalle koetukselle. Kaikkea ei voida panna kumipyörillä liikkuvien piikkiin.

Pienemmistäkin ongelmista on pidetty kriisikokouksia. Eiköhän jo olisi aika ja aihetta koota vaikuttajat ja päättäjät yhteen miettimään rata- ja liikenneturvallisuuden pikaista parantamista Viinijärven kautta kulkevalla rataosalla. Ongelmat eivät poistu niistä vaikenemalla.

Vastaa