Talkootyö verovaarassa
Jo pitemmän aikaa on kannettu – eri syistä – huolta talkootyön tulevaisuudesta. Vaikka vapaaehtoistyö on elänyt kovissa paineissa, ei ihmisten halu osallistua korvauksetta yhteisten hankkeiden tukemiseen ja hyvien asioiden eteenpäin viemiseen ole loppunut.
Talkootyön tarve on itse asiassa kasvanut ja ns. kolmatta sektoria toivotaan apuun nykyisten rakennelmien ylläpitäjäksi. Kunnat käyttävät leikkuriaan ja ensimmäisenä terä osuu ei-pakollisiin palveluihin. Vapaa-ajan toimintojen ja harrastusmahdollisuuksien ylläpitoon tarvitaan kipeästi yhdistyksiä ja seuroja avuksi.
Nyt talkootyön ylle on noussut uusia pilviä, verottaja on tiukentanut otettaan. Erilaisilla talkoilla ja julkaisuilla omaa toimintaansa ja nuorisotyötä pönkittävät joutuvat suurennuslasin alle. Verottaja vaatii täst´edes entistä yksilöidympiä selvityksiä. Verolta ei pelasta se, että tuotto käytetään ns. yleishyödyllisiin tarkoituksiin, esimerkiksi nuorten harrastusten hyväksi.
Tiukan käytännön perusteita murentaa se, että verokohtelu on vaihdellut hyvin paljon maan eri kolkilla. Joissakin veropiireissä on urheiluseurojen ja muiden yhdistysten annettu hankkia toimintaeuronsa kohtalaisen vapaasti. Osassa maata on vapaaehtoistyötä tekevien varainhankintaa tarkasteltu tähänkin saakka suurennuslasilla.
Mikäli talkootyö luetaan liiketoiminnaksi, ja verokohtelua kiristetään, ollaan kokonaan uudessa tilanteessa. Se johtaa merkittävään vapaaehtoistyön vähenemiseen ja luontevan harrastustoiminnan supistumiseen.
Mikäli talkootyöstä on ensimmäisenä palkintona 28 prosentin vero valtiolle, se on tosi tehokas motivaation tappaja. Vaikka viime vuosina on tullut tavaksi puhua verotuksen keventämisestä, on eurojen kaiveleminen ruohonjuuritasolta pahassa ristiriidassa tavoitteiden kanssa.
Vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyön lukeminen liiketoiminnaksi on johtanut jo tähän mennessä joihinkin paikkakunnalle ja kuntalaisille tarpeellisten palvelujen katoamiseen.
Esimerkiksi Liperissä ei enää ilmesty paikallista puhelinluetteloa enempää kuin matkailijoiden kaipaamaa palvelukarttaakaan. Molemmat todettiin hyödyllisiksi sekä kuntalaisten että palveluyritysten kannalta. Sitten ne pantiin verolle, vaikka tuotto ohjautui hyväntekeväisyyteen, mm. leikkipuiston rakentamiseen MLL:n päiväkotilapsille Ylämyllylle.
Useimmissa tapauksissa talkootyöllä luodaan pohjaa erityisesti nuorten harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien ylläpitoon ja kehittämiseen. Jos työ vaikeutuu, kuihtuvat mm. netissä roikkumisen liikunnalliset vaihtoehdot vähiin. Jo nyt valtaosa nuorista lukee netin tärkeimmäksi harrastuksekseen. Perinteiset harrastusmuodot ovat harvinaisen suurten haasteiden edessä.
Verotuksen tiukentaminen yhdistystasolla on käytännössä kipeä isku pienimuotoisen harrastustoiminnan pyörittämiselle. Verottajalle kertyvä potti jää kuitenkin vaatimattomaksi verrattuna siihen, jos voimavarat kohdennettaisiin varsinaisiin ongelmiin, suurten talousrikosten selvittämiseen.
Tietoa kirjoittajasta
