Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) päätös asettaa selvityshenkilö arvioimaan maakuntaliittojen asemaa ja tehtäviä on tervetullut avaus. Kyse ei ole päätöksestä lakkauttaa maakuntaliitot, vaan siitä, että niiden roolia tarkastellaan.

KOLUMNI Mieluisan hetken elämässä tunnistaa siitä, että tuota hetkeä muistellessa suupielet nousevat kuin huomaamatta kohti korvia.

Liperin kunnan ensimmäinen talouskatsaus vuodelle 2026 ei tarjonnut kovin iloisia uutisia. Alkuperäiseen talousarvioon kirjattu niukka ylijäämä on muuttumassa lähes 750 000 euron alijäämäksi.

Tapasin vuosien ajan ohi kulkiessani ihailla erästä upeaa, vanhaa pihapiiriä rakennuksineen. Päärakennuksen vanhimmat osat olivat tiettävästi 1700-luvulta. Kävin talossa takavuosina juttukeikalla ja totesin sen olevan hyvin pidetty, ryhdikäs ja pilaamaton. Sitä ei siis ollut modernisoitu muovimatoilla tai muilla ratkaisuilla, jotka voivat kerryttää kosteutta rakenteisiin.

Viime viikonloppuna ympäri Suomea juhlittiin koulujen päättäjäisiä, lakkiaisia ja valmistujaisia. Moni nuori sai todistuksen käteensä, painoi valkolakin päähänsä tai vastaanotti tutkintotodistuksensa. Samalla päättyi yksi elämänvaihe ja alkoi uusi.

Suomessa tapahtui huhtikuussa historiallinen muutos, joka jäi monelta ehkä huomaamatta. Alle 18-vuotiaiden määrä putosi ensimmäistä kertaa maamme itsenäisyyden aikana alle miljoonan. Vielä 1960-luvun alussa Suomessa asui lähes 1,6 miljoonaa alaikäistä. Nyt heitä on enää hieman alle miljoona.

Datakeskuksista käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua eri puolilla Suomea. Niiden sähkönkulutus, ympäristövaikutukset ja taloudelliset hyödyt herättävät aiheellisia kysymyksiä. Samalla on kuitenkin tärkeää huomata, että muut maat investoivat voimakkaasti tähän tulevaisuuden digitaaliseen infrastruktuuriin. Siksi on hyvä asia, että Liperi tavoittelee paikkaansa datakeskusten kartalla.

Kasvisruokaa tarjotaan nykyään kouluissa säännöllisesti, paikoin päivittäin, mutta sen suosio on silti melko vähäistä. Tästä syntyy helposti vastakkainasettelu: pitäisikö kasvisruokaa lisätä vai vähentää?

KOLUMNI Isäni on kotoisin Liperin Kiiessalosta. Siellä perheellämme oli kesäpaikka vuoteen 2021 asti. Lapsuudessani mökille laitettiin aina kasvi- ja perunamaa. Jonkin verran kalastettiin Kuoringasta, lähimetsistä sai sieniä ja marjoja. Mökkitien risteyksessä pysähtyvältä kauppa-autolta ja Käsämän kyläkaupalta haettiin, mitä lisäksi tarvittiin. 

KOLUMNI On se aika vuodesta, kun kaivamme kaksipyöräiset, polkimilla varustetut kulkupelit varastoista. Tarkistelemme vähintäänkin renkaiden ilmanpaineet, kenties vähän putsailemme pölyjä pinnasta. Tai ehkäpä piipahdamme muodikkaasti polkupyöräliikkeeseen ostamaan uuden karhean sähköavusteisen menopelin. Ja ei kun baanalle polkemaan.

Kuntien rooli sosiaali- ja terveyspalveluissa on muuttunut radikaalisti. Vielä muutama vuosi sitten kunnat vastasivat itse palveluiden järjestämisestä ja pystyivät aidosti vaikuttamaan siihen, miten palvelut toteutetaan. Nykyään tilanne on toinen: päätösvalta on hyvinvointialueilla, ja kunnille on jäänyt lähinnä sivurooli.

Muistatteko Suomen historiasta niin kutsutun Suuren adressin? Se oli kansalaisadressi, joka kerättiin kevättalvella 1899. Sillä haluttiin vastustaa keisari Nikolai II:n antamaa helmikuun manifestia, joka rajoitti Suomen valtiopäivien päätösvaltaa. Venäjä halusi estää keisarikunnan rapautumisen tiukentamalla kontrollia erityisesti sen reuna-alueilla.

KOMMENTTI Ylämyllyn yläkoululla – tai tarkemmin koulunuorisotyön puolella – aamupalan tarjoaminen oppilaille laitettiin testiin viime marraskuussa lapsen oikeuksien viikolla. Taustalla oli paitsi tutkimukset yläkoululaisten huonoista aamupalatottumuksista myös nuorten oma toive syödä koululla aamupuuroa.

Aprillipäivä on perinteisesti ollut kepposten ja hyväntahtoisten huijausten juhlaa. Moni meistä on joskus joutunut aprillipilan kohteeksi – tai onnistunut sellaisen tekemään. Kevyt huumori kuuluu elämään, ja parhaimmillaan aprillipila naurattaa vielä pitkään sen paljastumisen jälkeenkin.

Suomessa moni haaveilee maalla asumisesta. Kyselyiden mukaan jopa puolet suomalaisista voisi kuvitella asuvansa väljemmin, luonnon lähellä. Maalla asumiseen liitetään paljon hyvää. Rauha, tila, luonto ja yhteisöllisyys houkuttelevat. Ajatus omasta pihasta, hiljaisuudesta ja kiireettömämmästä arjesta puhuttelee monia. Ei siis ole ihme, että haave elää sitkeästi, vaikka kaupungistuminen jatkuu.

KOLUMNI Millä tavoin kaukaa menneisyydestä on mahdollista saada tietoa? Historiantutkimus keskittyy lähinnä kirjallisiin lähteisiin, eli erilaisiin ”tekstijätteisiin”. Ne voivat olla erilaisia asiakirjoja, kirjeitä, päiväkirjoja, muita kirjallisia tuotoksia tai vaikkapa kauppalistoja.

Puhelin on monelle meistä ensimmäinen asia, johon aamulla tartumme – ja viimeinen, jonka laskemme käsistämme illalla, juuri ennen nukkumaanmenoa. Pienestä laitteesta on tullut erottamaton osa arkea. Sen avulla luetaan uutiset ja kavereiden kuulumiset, otetaan valokuvat, navigoidaan, katsotaan tv-sarjoja, hoidetaan pankkiasiat ja toisinaan soitetaan myös puheluita – listaa voisi jatkaa liki loputtomiin. Siksi ei olekaan ihme,

Liperin kunnanvaltuuston viimeisin kokous oli sitä, mitä kuntalaisten pitääkin saada: avointa, julkista ja perusteltua keskustelua merkittävistä päätöksistä. Kun käsittelyssä oli muun muassa uuden päiväkodin rakentaminen Ylämyllylle, ei tyydytty pelkkiin muodollisiin puheenvuoroihin, vaan asiasta käytiin läpinäkyvä keskustelu valtuustosalissa – siellä, missä se kuuluukin käydä.

“Nuoret eivät halua sitoutua. Heille mikään ei riitä. Työ ei enää kiinnosta.”

Siinä missä teatteri saa nauramaan ja itkemään, musiikki kertoo tarinoita ja urheilu saa meidät pakahtumaan jännityksestä. Kulttuurin avulla sukelletaan suoraan sydämeen, herätetään tunteita ja luodaan uusia muistoja.