Pääkirjoitus: Sähkön siirtohintojen kohtuuton nousu olisi uusi isku maaseudulle

Kirjoittaja on Kotiseutu-uutisten päätoimittaja.

PKS Sähkönsiirron esitys sähköverkon toimitusvarmuusvaatimusten aikataulun pidentämisestä ansaitsee vakavan keskustelun. Kyse ei ole vain sähköverkoista tai teknisistä määräyksistä, vaan siitä, millaisin edellytyksin maaseudulla voidaan tulevaisuudessa asua, yrittää ja investoida. Nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että sähköverkon toimitusvarmuus nostetaan määrättyyn tasoon vuoteen 2036 mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa laajoja ja kalliita investointeja erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joissa sähköverkkoa on paljon, mutta asiakkaita vähän. Laskun maksavat lopulta asiakkaat sähkönsiirtomaksuissaan.

PKS:n arvio jopa 83 prosentin siirtomaksujen noususta on pysäyttävä. Jos tällainen korotus toteutuisi, se olisi kova isku juuri niille suomalaisille, joiden arki on jo muutenkin kallistunut pitkien etäisyyksien, korkeiden liikkumiskustannusten ja palvelujen vähenemisen vuoksi. Maaseudulla asuminen ei saa muuttua ylellisyydeksi. Tilannetta tekee vielä ongelmallisemmaksi se, että sähkönsiirto on luonnollinen monopoli. PKS Sähkönsiirron verkkoalueella asuva asiakas ei voi kilpailuttaa
sähkönsiirtoa eikä vaihtaa toiseen verkkoyhtiöön, vaikka siirtohinnat nousisivat merkittävästi. Vaikka sähkön energian voi kilpailuttaa, sähkönsiirtomaksun suuruuteen asiakkaalla ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Siksi lainsäädännön ja viranomaissääntelyn on huolehdittava siitä, että kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Suomessa puhutaan paljon alueellisesta tasa-arvosta ja koko maan elinvoimasta. Käytännön päätöksillä mitataan kuitenkin, kuinka tosissaan nämä puheet otetaan. Jos sähkönsiirron kustannukset nousevat kohtuuttomiksi juuri haja-asutusalueilla, seurauksena on entistä voimakkaampi muuttoliike kasvukeskuksiin. Se autioittaa maaseutua entisestään, heikentää yritysten toimintaedellytyksiä ja vaikeuttaa uusien investointien saamista alueille, joilla niitä kipeästi tarvitaan.

On myös syytä kysyä, onko nykyinen aikataulu järkevä. Jos vaihtoehtona on hieman pidempi sallittu sähkökatko poikkeuksellisten myrskyjen jälkeen pienelle osalle asiakkaista tai lähes kaksinkertaiset siirtomaksut kymmenille tuhansille ihmisille, keskustelu kustannusten ja hyötyjen suhteesta on perusteltu. Toimitusvarmuudesta ei pidä tinkiä, mutta investoinnit voidaan toteuttaa myös hallitusti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Sähköverkko on Suomen tulevaisuuden kannalta kriittinen infrastruktuuri. Sen kehittämiseen on investoitava myös jatkossa. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät investointien kustannukset aja maaseudun asukkaita ja yrityksiä entistä ahtaammalle.

Jos tavoitteena on pitää koko Suomi asuttuna, ei päätöksillä saa tehdä maaseudulla asumisesta yhä kalliimpaa. Kohtuulliset sähkönsiirtomaksut eivät ole pelkästään kuluttajakysymys – ne ovat myös aluepolitiikkaa. Kun asiakkaalla ei ole mahdollisuutta vaihtaa sähkönsiirtoyhtiötä, on yhteiskunnan vastuulla varmistaa, etteivät monopoliasemassa toimivan verkkoyhtiön asiakkaat joudu kohtuuttoman maksutaakan kantajiksi.

Lue myös:

Jaa:

Facebook