KOLUMNI Kansallisarkiston Joensuun toimipistettä uhkaa lakkautus säästösyistä. Se olisi taas yksi harmillinen menetys Pohjois-Karjalalle ja koko Itä-Suomelle. Vaikka arkistoitua aineistoa on muutettu paljon digitaaliseen muotoon, on suurinta osaa tarkasteltava yhä paikan päällä tutkijasalissa. Sinne saa tilattua materiaalia myös muista toimipisteistä.

KOLUMNI Edesmennyt isäni vietti lapsuutensa 30–40-luvulla Liperin Kiiessalossa. Pientilalla ei pihavalaistusta ollut ja hän tapasikin muistella turhauttavaa pimeässä tuhraamista. Niinpä kun 90-luvulla myyntiin alkoi tulla todella tehokkaita ulkovalaisimia, isä hankki sellaisen kesäpaikkamme pihaan. Lyhdyn loiste näkyi rantapuuston läpi kauas järvelle. Ja kun saunalta tuli polkua pitkin pihalle, oli katse suunnattava poispäin valosta, muuten sokaistui. Mutta

Liperi-Seuran 60-vuotisjuhlassa sunnuntaina jaettiin ansaittua tunnustusta. Seuran sihteeri Jaana Tarkkonen vastaanotti Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin, joka voidaan myöntää pitkään ja ansiokkaasti kotiseututyöhön osallistuneelle henkilölle.

Suomi oli itsenäistynyt, sisällissota ohi, eikä tulevista sotavuosista ollut vielä tietoa. Liperissä – kuten koko nuoressa valtiossa – uskottiin 1920- ja 30-luvuilla tulevaisuuden tuovan edistystä ja muuta hyvää.

Ilmastonmuutos on ollut nyt paljon esillä, kun tutkijat lukivat maailmalle madonluvut aiheesta. Harvassa alkavat olla ne, jotka tyystin kieltäytyvät uskomasta moiseen ilmiöön. Moni toki vielä inttää siitä, onko ihmisen toimilla vaikutusta asiaan. Samaten kipakat pakkasjaksot innoittavat yhä irvailuun ilmaston lämpenemisestä. Jälkimmäiseen vastataan usein – ja aiheellisesti – muistuttamalla, että sää ja ilmasto ovat kaksi eri