Edessä vaalit ja vaativia ratkaisuja

Kunnassa valtuusto tekee merkittävät päätökset, vaikka valmistelu tapahtuukin kunnanhallituksessa ja lautakunnissa. Kuntalaisilla on suora mahdollisuus vaikuttaa asioihin valitsemalla oikeat henkilöt yhteisten asioiden kimppuun. Puolueet ratkovat sitten hallitus- ja lautakuntapaikat keskenään.

Liperin ja Rääkkylän puoluekartalta puuttuu ainakin pari kolme merkintää. Eipä löydy ehdokkaita kommunisteilta, ei vasemmistoliitolta eikä myöskään sitoutumattomilta. Se tarkoittanee, ettei näillä ryhmillä ole merkittävää kannatustakaan. Ns. sitoutumattomia toki on, mutta he ovat sijoittuneet jonkin puolueen lipun alle sen sijaan, että olisivat koonneet oman ryhmänsä. Muutamissa kunnissa sitoutumattomilla on kohtalaisen isokin edustus valtuustossa.

Puoluepolitiikka ei sinänsä ole erityisen hyvässä kurssissa tässä maassa. Osaltaan julkkikset hämmentävät kuvaa tärkeiden asioiden hoitamisesta omilla kuvioillaan. Vaalirahoitukseen liittynyt julkisuus on ollut paikallaan, mutta saanut monen muun asian tavoin poikkeuksellisen suuret mittasuhteet tiedotusvälineissä, erityisesti iltapäivälehdissä. Aihe on varmaan ollut kiinnostava, mutta tuskin se on lisännyt politiikanteon uskottavuutta äänestäjien silmissä.

Viime aikojen tapahtumia – mm. Kauhajoen koulusurmia – ei saisi kokea karkottavana tekijänä. Juuri tänä aikana on tarpeen ja tärkeää huolehtia päätöksenteosta ja ratkaisujen hakemisesta oleviin ja tuleviin ongelmiin.

Päättäjän osa ei ole vuosien myötä ainakaan helpottunut. Pöydälle tulevat asiat vaativat entistä enemmän tietämystä ja perehtymistä, ja ennen kaikkea euroja on aiempaa niukemmin jaossa.

Liperissä – vielä vähemmän Rääkkylässä – ei voida puhua talousmielessä puhtaalta pöydältä lähtemisestä. Liperissä pitää etsiä eväät isohkon alijäämän kattamiseen ja Rääkkylässä tutkaillaan tulevalla nelivuotiskaudella entistä tarkemmin oman olemassaolon mahdollisuuksia.

Viime tiistaina Liperissä järjestetty vaalikeskustelu antoi sekä poliitikoille että äänestäjille miettimisen aiheita. Ehkä mielenkiintoisin palaute oli se, että salin enemmistö nosti kätensä, kun tiedusteltiin kantaa kunnallisveron korottamiseen yhdellä prosenttiyksiköllä. Tähän kysymykseen ja vastaukseen sisältyi kuitenkin reunaehto. Tuolla veron korotuksella haluttaisiin supistusten sijaan palvelujen parantamista mm. sosiaali- ja terveystoimessa.

Jos poliitikkojen puheenvuoroista yrittää vetää johtopäätöksen, niin Liperi on itsenäinen kunta vielä nelivuotiskauden jälkeenkin. On tosin muistettava, että Joensuu tulevan vuoden liitoksista toivuttuaan tulee painamaan päälle täyden katteen Suur-etuliitteen käytölle saadakseen. Eikä kaupunki ole lähikuntien tavoittelussa suinkaan yksin, vaan tukea on nähty tulevan monelta suunnalta.

Yksi nelivuotiskauden vedenjakajista on OkuLi-hankkeen eteneminen ja sen käytännön tulokset. Jos yhteistyössä onnistutaan, mukaan saattaa tulla naapurikuntia, mm. Polvijärvi ja Kontiolahti. Se osaltaan vahvistaisi tätä sidosta johtamatta sinänsä kuntaliitoksiin. Sosiaali- ja terveystoimi on taloudellisesti todella merkittävä kuluttaja kunnissa. Sen vaikutukset kaikkiin muihinkin ratkaisuihin jatkossa vain kasvavat. OkuLin onnistuminen tältä osin olisi mieluummin lujittamassa itsenäisyyttä kuin viemässä sitä Liperistä pois.

Liperin vaalikeskustelu paljasti sen, että eri taajamien ja kylien puolestapuhujia kyllä edelleen löytyy, mutta kuka suhtautuu riittävällä vakavuudella ja paneutumisella kokonaisuuden hallintaan ja koko kunnan kehittämiseen? Kun eri osia pantiin ”paremmuusjärjestykseen”, siinä olisi ollut mainio paikka ainakin yhdelle eriävälle mielipiteelle ja tilaisuus koko Liperin kehittäjälle.

Sanoi kuka mitä sanoi, mutta yksi Liperin suurimmista ongelmista on edelleen jakautuminen liian moneen osaan. Se ei tarkoita pelkästään jakoa kartalla, vaan myös ihmisten ajatuksissa.

Rääkkylässä tätä tilannetta ei liene olemassa. Tai, jos on, se on heti karistettava harteilta. Yhden kyläkunnan hyvän sijaan nyt kysytään koko kunnan tulevaisuuden perään.

Sitä jää miettimään, miksi ei kunnallisten tai valtakunnallisten vaalien kupeessa kysytä kuntalaisten mielipiteitä ajankohtaisista asioista. Mielipiteenkartoitus antaisi hyvän pohjan mm. uudelle valtuustolle päätösten linjaamiseen.

Liperissäkin olisi monta hyvää aihetta, joissa asukkaiden mielipiteen kuuleminen ja sen kunnioittaminen olisi erittäin tärkeää. Laki kieltää kuitenkin samanaikaiset mielipidetiedustelut tai tekee niiden toteuttamisesta ylivoimaisen hankalaa.

Kuntalaiset voivat tutustua ehdokkaiden mielipiteisiin lehti-ilmoitusten, -kirjoitusten, eri tilaisuuksien kautta. Ja lisäksi omaa ehdokastaan voi hakea vaalikoneiden palautteen pohjalta.

Kunnan sivuiltakin löytyy näissä vaaleissa tietoja ehdokkaista. Tarjonta ei ole aivan täydellistä, mutta suurimmasta osasta on perustiedot, osalta ajatuksiakin.

Vaalipaikalla tavataan, jos ei ennakkoäänestykseen ehditä…

Vastaa