Siirtolapuutarha ja rantatontteja
Jos Liperin ja Viinijärven taajamien kehittämiseväiksi ei löydy uusia työpaikkoja ja kerrostalorakentamista, pitää tähyillä luonnon asumiselle tarjoamia mahdollisuuksia.
Molemmista taajamista löytyy hienoja maisemia ja järvenrantapaikkoja. Tosin nuo tontit ovat harvoin tarjolla, ja kaikki merkit viittaavat hintatason olevan ripeässä nousussa. Naapurikuntien esimerkit – vaikkapa Pyhäselästä – osoittavat, ettei hintakaan ole tänä päivänä esteenä, jos houkuttava paikka on tarjolla. Yleensä kalliit maisematontit tuovat kuntaan hyviä veronmaksajia.
Avainkysymys on kartoittaa olemassa oleva tarjonta ja mahdollisuudet kokonaisvaltaisesti – sekä kunnan että yksityisten maiden osalta. Kunnalla on avaimet kaavoitukseen käsissään. Liperissä on mökkejä poikkeuksellisen paljon, mutta kun vesiltä päin katsoo huomaa, että rakentamatonta rantaa löytyy vielä runsaasti. Eikä veneelläkään ruuhkiin joudu, toisin kuin Saimaan suosituimmissa paikoissa.
Asia, joka ei ole ottanut tulta, on kesäpuutarha-alueen luominen Liperiin. Kunnalla on asuntotuotantoon hankittua maata esimerkiksi Riihilammen ja ortodoksisen kappelin välisellä alueella. Lammelle päin viettävä pelto tarjoaa vesistönäköalan, on sijainniltaan hyvällä paikalla palvelujen läheisyydessä ja soveltuu maaperältään ilmeisen hyvin tähän tarkoitukseen.
Ensivaihe vaatisi vähän suunnittelua ja laskentaa sekä koemarkkinoinnin. Mikäli kysyntää olisi riiittävästi, tarvittaisiin kevyehkö tieverkosto, sähköt sekä vesi- ja viemärijohto alueelle. Yleensähän tontin ostaja ja puutarhamökin rakentaja vastaa näistä kustannuksista.
Voisi hyvin kuvitella, että puutarhapalsta pikkumökkeineen houkuttelisi liperiläisten rivi- ja kerrostaloasujien lisäksi myös joensuulaisia kesäviljelijöiksi. Tässä olisi kevyt vaihtoehto koviin hintoihin nousseille kesämökeille. Ja kyllä viehättävä ”siirtolaispuutarha” antaisi kaupunkilaisille mukavan signaalin maaseudun tarjoamista mahdollisuuksista. Liperin profiili ympärivuotisen asumisen paikkana kohoaisi saman tien.
Liperissä omakotirakentaminen Jyrin ohella sijoittuu muiden taajamien sijaan haja-asutusalueelle. Kehityksen positiivinen puoli on maseudun säilyminen yllättävänkin asuttuna. Pelättyä autioitumista ei ole ainakaan näillä korkeuksilla tapahtunut, sen voi todeta omin silmin pikkuteitä ajellessaan. Osatekijänä on varmasti ollut ennakkoluuloton investointi vesi- ja viemäriverkostoon haja-asutusalueilla.
Kun rakentaminen ohjautuu näin, on syytä miettiä ilmiön syitä. Onko Liperin ja Viinijärven taajamien tonttitarjonta kohdallaan. Hinnat ovat huomattavasti edullisemmat kuin Ylämyllyn-Jyrin suunnalla, mutta ovatko ne vieläkään kohdallaan? Onko näiden kahden taajaman markkinointi hoidettu riittävän tehokkaasti? Onko muutama kauppaamatta jäänyt tontti muodostanut tulpan uusille avauksille?
Samanaikaisesti kuin Ylämyllyllä odottavat maanhankintatarpeet, on muissa taajamissa ostettua ja maksettua maata runsaasti hyödynnettäväksi. Edellytykset tasapainoiseen kehittämiseen ovat olemassa.
Olettaisi, että liikenteellisesti hyvällä paikalla olevat ja keskeisillä palveluilla varustetut taajamat ovat tonttimarkkinoilla kuumaa valuutta. Vesille on monesta paikasta vain kivenheiton verran, lentokenttä on parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä ja samaan aikaan vilahtaa tarvittaessa kaupunkiin (kirkonkylältä Joensuuhun ja Viinijärveltä Outokumpuun).
Kartalta ja matkamittarista katsottuna kaikki on hyvin, mutta käytäntö kertoo toista. Miksi?
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.