Haastetta toimijoille

Liperin sivistystoimi on julistanut marraskuun aikana haettaviksi uudenlaiset järjestöjen toiminta-avustukset kevätkaudelle.
Tarkoituksena on saada korvatuksi paikallisella toiminnalla harrastamisen aukot, jotka syntyvät, kun kunnan Joensuun seutuopistolta ostamien opintopiirien tuntimäärät tippuvat vuodenvaihteessa puoleen entisestä.

Opistotunneista säästyvistä euroista 40 000 on varattu käytettäväksi paikallisten toimintaryhmien tukemiseen; kevätkaudelle 20 000 euroa ja toinen mokoma syksylle.
Ajatus on hyvä ja kaunis, mutta sen toteutukselle on tuen myöntämisperusteissa pistetty kohtalaisen korkeat portaat.
Toiminnan on oltava uudenlaista, jo nyt olemassaolevat ryhmät eivät kelpaa, koska niitä on saatettu tukea kunnan vuosiavustuksilla.
Ryhmän on kokoonnuttava lukukaudessa vähintään viisi kertaa ja siinä on oltava vähintään neljä tai viisi, liikuntaryhmässä kahdeksan osallistujaa. Toiminnasta on pidettävä päiväkirjaa, joka on esitettävä kuntaan nähtäväksi ennen tuen maksamista.
Avustusta voivat hakea liperiläiset rekisteröidyt järjestöt, yhdistykset ja seurat sekä yksittäiset henkilöt, joilla on y-tunnus.

Marraskuun aikana aiottu toiminta on pistettävä paperille toimintasuunnitelmaan, jonka lisäksi on laadittava kustannusarvio, esitettävä haettava tukisumma sekä edellisen vuoden toimintakertomus, jos jotain on aiemmin tehty.
Avustusta on lupa käyttää muun muassa ohjaajapalkkioihin, matkakuluihin ja erilaisiin kulukorvauksiin, vuokriin ja tarvikehankintoihin.

Yksi korkeimmista kynnyksistä lienee sääntöjen kahdeksas pykälä, jossa todetaan, että tuki maksetaan ainoastaan yhdistyksen tai toimintaryhmän tilille takautuvasti toteutuneen toiminnan jälkeen enintään kuittien vastaavaa summaa vastaan.
Ryhmäläisten tai toiminnan järjestävän yhteisön on siis itse maksettava puolen vuoden ajan kaikki kulut. Kun ensimmäinen selvitysjakso on 1.1.-30.6.2010, tuet ehtinevät kilahtaa tileille aikaisintaan kesälomakauden lopulla.

Jossain vaiheessa kunta on luvannut avittaa ryhmiä myös antamalla niiden käyttöön kunnan tiloja korvauksetta.
Tiedotustilaisuuksissa on korostettu, että uudella mallilla halutaan tukea ja vahvistaa harrastustoimintaa nimenomaan taajamien ulkopuolella.
Taajamissa kunnan tiloissa – ainakin liikuntaan varatuissa – ovat jo nyt kaikki ajat käytössä.
Sivukylillä, joille uudella systeemillä erityisesti haluttaisiin toimintaa laajentaa, taas kunnan omistamat tilat ovat vähissä ja yhä vähenemässä, kun kunnan koulu- ym. kiinteistöistä ollaan toimintoja lopettamassa ja seiniä laittamassa myyntiin. Niissä ei kauaa ilmaiseksi kursseille kokoonnuta.

Kylien omat kokoontumistilat kuten kylätalot, seurojen ja metsästysseurojen omistamat kiinteistöt, ovat monessa paikassa talvella normaalisti kylmillään tai pienellä peruslämmöllä. Jos niissä kokoonnutaan säännöllisesti, on jostain löydettävä tiloille lämmittäjä, kenties halonhakkaajakin. Kuuluvatkohan lämmityksestä aiheutuvat kulutkin avustettaviin kohteisiin, sillä hakusessa ovat varmasti ne harvat, jotka pelkässä talkoohengessä sitoutuisivat talveksi lämmittäjiksi?
Taloissa ja tuvissa, jotka lämmitetään sähköllä tai öljyllä, lämmityskustannukset ovat niin ikään huomattavat, jos tiloja pidetään vaikkapa viikottain normaalilämpöisinä muutaman peruslämpöasteen sijaan.

Jotkut harrastusryhmät – kuten kudonta-, luku- tai laulupiirit – soveltuvat pidettäviksi vaikkapa kylän taloissa. Jos entisajan yhteishenkeä piisaa ja talojen ovet aukeavat vieraille, tulisi samalla heräteltyä henkiin television tulon aikaan hävittämää tapaa käydä joskus kylässä naapurissakin.
Konsteja on monia, mutta niiden kanssa on syytä pistää pian töpinäksi. Aikaa hakemusten jättämiseen on jäljellä vain runsaat kaksi viikkoa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *