Näin naapurissa
Asukasmäärältään muutama vuosi sitten Liperin ohittaneessa naapurissa, Kontiolahdessa, on julkaistu tuore selvitys kuntalaisten mielipiteestä kuntaliitokseen. Isolla otoksella tehty kysely osoittaa kiistattomasti kontiolahtelaisten tahdon säilyä itsenäisenä ja päättää omista asioistaan.
Kolmessa neljästä kotitaloudesta vastustetaan kuntaliitosta. Merkille pantavaa on vielä se, että vahvimmin itsenäisenä kuntana jatkamista kannattivat tulevaisuuden ikäryhmään 21-30 vuotta kuuluvat vastaajat. Heistä 86 prosenttia vastusti kuntaliitosta ja vain 14 oli sen kannalla.
Vakaimmin itsenäisyyslinjauksen takana oltiin Jakokoskella, kirkonkylällä ja Kontioniemessä. Onttola-Kunnasniemi suunnalla sen sijaan enemmistö vastaajista liputti liitoksen puolesta.
Kotitalouksiin suunnattu kysely sisälsi hyvinkin kattavan otannan, joten tulokseen sisältyvää kannanottoa on pidettävä nykyistä ilmapiiriä aidosti peilaavana. Kyselyyn vastasi lähes kolmannes kunnan kaikista kotitalouksista (1760).
Liperissäkin saisi olla naapurikunnan tapaan herkkyyttä kuunnella kuntalaisten mielipiteitä myös vaalien välisenä aikana. Päätöksenteko ja linjavalinnat saisivat lisäpohjaa, jos kuntalaisten odotukset olisivat käytettävissä. Yksittäisistä mielipiteistä ja palautteesta tuskin on pulaa, mutta niiden perusteella ei välttämättä synny kokonaiskuvaa.
Liperiläisiltä voisi kysyä Kontiolahden tapaan suhtautumista kuntaliitokseen – lähinnä Joensuun suuntaan. Samalla voisi kartoittaa kuntalaistyytyväisyyttä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, vaikka OkuLi-yhteistyö ottaakin vasta ensiaskeleitaan.
Pahin liitoskohkaaminen on hieman asettunut, vaikka suuria linjauksia valtakunnan tasolla edelleen väläytellään. Kuntapäättäjät ovat herkistyneet seuraamaan, miten kehitys Joensuuhun liittyneissä kunnissa kulkee ja monestako taajamasta katuvalot sammuvat.
Liperi ja Kontiolahti ovat molemmat isoja kuntia. Siinä vaiheessa, kun niitä ollaan sulattamassa, olisi parasta panna koko maakunta yhden lipun alle. Vasta se purkaisi päällekkäiset organisaatiot ja voisi tuoda jopa säästöjä. Oltakoon sitten kaikki joensuulaisia tai pohjoiskarjalaisia. Samalla Rääkkylänkin ongelmat ratkeaisivat.
Ehkä näin ison harppauksen aika on vasta kun/jos viime vuosina peloteltu työvoimapula iskee kehitysalueellekin.
Kun läänejä yhdistettiin, tehtiin se virhe, ettei koko läänitysjärjestelmästä luovuttu. Nyt tätä päätöstä ollaan purkamassa…
Tietoa kirjoittajasta
