Kotitalousvähennys nyt käyttöön

Valtakunnan päättäjien toimia tulee harvemmin kiiteltyä, mutta tälle vuodelle kuin tilauksesta tulleet muutokset ja laajennukset kotitalousvähennykseen, ovat osuneet kuin nyrkki silmään.

Kotitalousvähennyksen määrän nosto ja ennen kaikkea sen käyttöalan laajentaminen mm. tietotekniikkatöihin, siirtää vaikutuksen tähänastisesta näpertelystä uudelle tasolle. Vähennysmahdollisuus koskee nyt myös vapaa-ajan asunnon kunnostus- ja perusparannustöitä.
Kun muutos vielä osuu aikaan, jolloin investointi- ja työllistämistarve on erityisen suuri, kannattaa tarjottuun tilaisuuteen tarttua. Täysiä takeita sen säilymisestä nykyisellä tasolla ei ole; ei varsinkaan, jos siihen liittyviä lieveilmiöitä ei saada kitketyksi pois.

Kahden palkansaajan perheessä vähennys verosta voi olla suurimmillaan 5 800 euroa, kun omavastuu on otettu huomioon. Maksetusta palkasta voidaan vähentää 30 prosenttia sekä palkan sivukulut. Yrityksen tai ennakkoperintärekisteriin kuuluvan yrittäjän työkorvauksesta vähennys on 60 prosenttia. Vähennys myönnetään siltä vuodelta, jolloin palkka on maksettu. Maksimivähennyksen saa, jos työn osuus yritykseltä ostetuista palveluista on 5 166 euroa. Kahden henkilön taloudessa vähennys yltää siis yli 10 000 työlaskuihin. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtionverosta.

Kotitalousvähennystä käyttävien kannattaa muistaa, että kuitit on säilytettävä, sillä verottaja vaatii niitä aika herkästi nähtäväkseen. Samoin on tärkeää tiedostaa se, että nimensä mukaisesti ideaan kuuluu työn teettäminen kotona. Esimerkiksi tietokone ohjelmineen ja oheislaitteineen kannattaa asennuttaa kotona. Asuntoon katsotaan kuuluviksi myös piha-alue ja sillä sijaitsevat asumista palvelevat talousrakennukset. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä omistus- tai vuokra-asunto.

Ennen palvelun tilaamista on syytä myös tarkistaa, että yrittäjä kuuluu ennakonperintärekisteriin.
On hyvä muutenkin syventyä kotitalousvähennystä koskevaan materiaaliin, jota on kyllä runsaasti tarjolla. Sitä kautta välttyy pettymyksiltä, joita voi tuottaa jo olemassa olevan rakennuksen yhteyteen tehdyn pation, laiturin tai aidan rakentamisesta. Ne eivät nimittäin kuulu vähennyksen piiriin.

Kotitalousvähennyksen merkitys korostuu kohteissa, joihin ei liity materiaalihankintoja. Asiakkaan kotona tapahtuva hoito- ja hoivatyö sekä esimerkiksi siivouspalvelut kuuluvat tähän luokkaan. Ansiotyössä käyvät lapset voivat kustantaa näitä palveluja vanhemmilleen tai isovanhemmilleen näiden kotona, ja saada vähennysedun omaan verotukseensa.
Nyt on oikea aika toteuttaa ne suunnitelmat, jotka ovat muhineet vuosikausia pöytälaatikossa – tai kehitellä jotain kokonaan uutta.

P.S.
Sekä Liperin että Rääkkylän näkökulmasta erittäin mielenkiintoinen ja kannatettava idea on kesäasukkaiden verotuskohtelu. Ajatus siitä, että nämä maksaisivat osan verostaan mökkikuntaansa, saisi kehittyä käytännön tasolle.

Mielenkiintoinen lisäpiirre on se, että kesäasukas voisi itse määritellä paljonko ”kesämökkikunnan osuus veronmaksusta on”. Ehkä se jonkinlaisen raamin vaatisi, mutta kannustaisi samalla kuntia satsaamaan osa-aikaisten asukkaidensa palveluun ja viihtyvyyteen. Mökkiläinen voisi sitten palkita mukavalla verotervehdyksellä…

Vastaa