Moni lehti julkaisee lukijalupauksensa painettuna, usein vakiona sivuillaan. Lupaus vaatii päivityksen, kun asiat toimintaympäristössäkin muuttuvat. Jokin säilyy kuitenkin painetussa viestinnässä ennallaan. Se on lukijain palaute ja näkyvyys lehden sivuilla. Kotiseutu-uutisilla ei ole lehdessä painettua linjausta, mutta perusasiat: paikallisuus, puolueisiin sitoutumattomuus, tilattavuus ja lukijan ääni ovat säilyneet. Jo lehden ensimmäisessä numerossa korostettiin lukijain merkitystä lehdenteossa. Juttu-

Yksi Liperin suurista ratkaisuista, terveysaseman sijoituspaikka, nytkähti maanantaina ilahduttavasti hyvään suuntaan. Vaikka päätös terveyskeskuksen säilyttämisestä nykyisellä paikallaan kirkonkylässä syntyi äänestäen, tulos vahvisti uskoa myös valtuustossa tehtäviin ratkaisuihin. Kunnanhallitus otti selkeän kannan asiaan. Päätöksenteon vaikeutta kuvaa se, ettei tekninen lautakunta tohtinut ottaa kantaa sijoituspaikkaan; esitti vain uuden terveyskeskuksen rakentamista, ei nykyisen korjaamista. Kunnanjohtajan esitykseen sijoituspaikka kirkonkylälle

Ennakkotieto Liprakan uimahallin sulkeutumisesta vuoden lopussa on saanut monet liperiläiset, erityisesti hallin aktiivikäyttäjät, takajaloilleen. Liperiläiset ovat oppineet odottamaan liikuntapalveluja -parhaana esimerkkinä jäähalli – vuodesta toiseen. Aina ei ole kysymys ollut edes euroista. Hankkeet ovat hautautuneet joko politiikan tai paikallisen aluepolitiikan rattaisiin. Uimahalli paikkakunnalla on kuitenkin jo valmiina, ja kunta on osallistunut sekä siihen tehtyihin investointeihin

Liperin valtuustokausi 2013-2016 on avattu pitemmän kaavan mukaan. Kun edellisvaltuustoa moitittiin joskus varttitunnin kokouksista, kuittasi tämä avaus aikavajeen moninkertaisesti. Uusien valtuutettujen perehdytys vallankäytön pahimpiin kiemuroihin kesti yli viisi tuntia. Avaus ei valitettavasti lupaa hyvää enempään valtuuston työskentelylle kuin kuntakuvallekaan. Tätä menoa Liperi tulee pysymään otsikoissa ja lähinnä sillä tavoin kuin enemmistö päättäjistä ja kuntalaisista ei

Liperin valtuusto ehti syksyllä hyväksymään terveysaseman saneeraamisen nykyiselle paikalleen kirkonkylälle. Parissa kuukaudessa vaikeudet terveyskeskuksessa vyöryivät päälle ja näillä näkymin paikasta ei ole enää korjattavaksi. Joudutaan vain miettimään, miten siirtymävaiheesta selvittäisiin mahdollisimman kivuttomasti. Esimerkiksi vaaliteemojen perusteella ei voi olla ennakoimatta myös terveysaseman sijoituspaikan nousua uuden valtuuston päätöspöydälle. Pääterveysaseman siirtäminen Ylämyllylle olisi lopullinen kuolinisku kirkonkylälle. Se on

Näiden kuntavaalien voittaja, Perussuomalaiset, ei ole oikein tyytyväinen tulokseen enempää valtakunnan kuin kunnankaan tasolla. Ei, vaikka äänisaalis vähintään kaksinkertaistui edellisvaaleista. Valtakunnassa odotettiin eduskuntavaalien kaltaista hengityksen salpaavaa tulosta; hyvään saaliiseen yllettiin, mutta kaikki ei mennyt aivan kaavailujen mukaan. Paikallisella tasolla puolue odotti jopa kahta paikkaa enemmän; silloin suurimman valtuustopuolueen asema olisi ollut hyvin lähellä. Neljännes äänistä

Leipäpäiväajanlaskussa siirrytään odottamaan juhlavuotta, sillä ensi syksynä vietetään kymmenettä tapahtumaa koulukeskuksessa. Leipäpäivän ”juuri” on kuitenkin kymmenkunta vuotta vanhempi, peräisin ajalta, jolloin Suvisoutu veteli viime henkäyksiään Liperissä. Tavallaan aputapahtumana ja suodun tekohengittäjänä alkunsa saanut Leipäpäivä on kasvanut täyteen mittaansa, paikkakunnan suurimmaksi vuosittaiseksi tapahtumaksi. Se kerää yhtenä päivänä väkeä enemmän kuin suosittu kesäteatteri koko kaudella. Tämänvuotinen ennätysyleisö

Päädytäänpä kuntarakenteessa millaiseen uudistukseen tahansa, kuntalaiset saavat koko ajan esimakua tulevasta. Tämän päivän Suomessa keskittäminen on valttia. Mitä kauempana ytimestä asut, sitä kauempaa palvelut ja – pahimmassa tapauksessa avun – joudut hakemaan. Liperi on saanut kokea valtionhallinnon palvelujen paon ja supistukset nahoissaan jo useaan kertaan. Poliisiasemastakin on jäljellä enää pieni tutkintayksikkö, jonka rippeet vireilläolevat suunnitelmat

Kun kymmenvuotias tyttö esittelee kansainvälisessä Kokkola cupissa juuri voitettua pronssimitalia, kohtaavat lapsen ilo ja vanhemman tyytyväisyys. Pienen Liperin pieni jalkapalloilijan alku on pärjännyt isompien ja resursseiltaan eri luokassa painivien parissa. Pienten menestys tuli ikään kuin kiitoksena pari viikkoa sitten käyttöön otetusta Paloaukean kentän tekonurmesta. Sen merkitys saattoi heijastua näin nopeasti korkeintaan pelaajien ajatuksiin, parantuneiden olosuhteiden

Kun kesä lopulta tuli, siirrytään tällä palstalla kevyempään kerrontaan. Näin, vaikka mielikuvien varaan rakentuvasta kuntauudistuksesta tekisikin mieli kirjoittaa. Muistutetaan kuitenkin, miten on käymässä kaksi ja puoli vuotta sitten rakennetun Paras -hankkeen. Kaikkea muuta kuin priimaidea sekin… Mutta iloisempiin asioihin vakavalla palstalla. Lapin asiat ovat tänäkin kesänä paikallisia uutisia. Liperiläiset ovat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen käyneet

Ihminen ja luonto muovaavat maisemaa ja elinympäristöä. Sen lisäksi koneet tekevät oman tehtävänsä. Liperin museolla on paneuduttu hienosti kirkonkylän tähän päivään ja eiliseen – kaivauduttu kuvaannollisesti sadan vuoden sisälle. Museokesän avaava näyttely Muuttunut maisema avaa silmiä ja muistoja menneeseen ja ennen kaikkea siihen kehitykseen, joka vuosikymmenten myötä on tapahtunut elinympäristössämme. Pohjana on tietenkin ollut yleinen

Jos valtakunnan tiedotusvälineet vaivautuvat näille kulmille, pitää siihen olla merkittävä syy. Yleensä liikkeen aiheuttaa jokin negatiivinen tapahtuma, joka antaa kehä kolmosen sisäpuolella asuville raadollisen kuvan rajan pinnan ihmisten vaikeuksista. Pitkäperjantaina asiat olivat toisin. Valtakunnan ykköslehti Helsingin Sanomat oli uhrannut sivun pienen Rääkkylän elämänmenolle. Kunnan terveyspalvelujen toimivuutta suitsuttanut juttu lämmitti varmasti kunnan johtoa, yhtä lailla kuntalaisiakin.

Liperiläiset ja rääkkyläläiset ovat olleet moneen muuhun paikkaan verrattuna etuoikeutetussa asemassa. Molemmilla paikkakunnilla on erinomaisen vireä teatteritoiminta. Kesäteatterit kokoavat katsojia ympäri maakuntaa, ja vaihtuvat ohjelmistot – välillä vaihtuvat ohjaajatkin – tuovat aina uuden väreen uuteen kauteen. Rääkkylä herää henkiin jo siinä vaiheessa, kun lumi vielä peittää maan, ja tarjoaa aina talven katkaisuun mielenkiintoisen näkymän arkiseen

Koko maakunnan järkyttäneet valtakunnalliset ratkaisut ovat sulateltavina kuntatasolla. Tiukalla aikataululla selvitetään sitä, tekevätkö kuntien syksyllä valittavat valtuustot saattohoitoa vai rakentavatko oman kuntansa tulevaisuutta. Erityismietinnässä on vielä Pohjois-Karjalan Prikaatin kohtalo, joka monin tavoin koskettaa muitakin kuin kontiolahtelaisia. Koko maakunta on jonkinlaisen halvaannuksen tilassa, sillä aiempien vuosien päätösten odotusarvot ovat olleet aivan päinvastaiset siihen verrattuna, mitä nyt

Uuden vuoden aluksi lyötiin löylyä kuntakeskusteluun vuodattamalla julkisuuteen karttoja, joiden piti tulla nähtäville vasta helmikuussa. Koko maan kuntarakenne oli päivitetty uuteen uskoon. Jos tieto pitää paikkansa, kuntien määrä on supistumassa nykyisestä runsaasta kolmesta sadasta vajaaseen neljännekseen eli 70:een. Ministeriön kaavailu on saanut monen kunnan päättäjät jo takajaloilleen. Muutos toteutuessaan olisi todella raju. Todennäköisesti pöydälle ehditäänkin

Liperi lukeutuu niiden harvojen maaseutukuntien joukkoon, joilla on kansainvälisen liikenteen mitat täyttävä lentokenttä palveluineen maaperällään. Lentoyhteyden merkitys on nyt monessakin mielessä kasvussa. Vilkastuva liikenne taannee jatkossa myös kohtuullisen vilkkaan kotimaan liikenteen ja inhimilliset hinnat. Kun Pohjois-Karjalasta lähtee ”pistäytymään” vaikkapa laivaristeilylle Tallinnaan, pitää ensin matkustaa autolla tai junalla Helsinkiin. Se vie aikaa, tuo lisäkustannuksia ja pitää

Paikallislehti luetaan perinteisesti hyvin tarkkaan, yksipäiväinen lehti vielä erityisen tarkasti. Useimmat niistä ovat aloittaneet taipaleensa kerran viikossa ilmestyvinä, ja kasvaneet siitä oman alueensa tarpeiden mukaisesti. Monella paikkakunnalla – myös Liperissä ja Rääkkylässä – alkuun pääsy on vaatinut sitkeän väännön. Vuosikymmenten myötä paikallislehdistä on tullut erottamaton osa levikkikuntiensa elämänmenoa: tapahtumien peili, tekemisten tulkki ja välillä

Lämpimän ja aurinkoisen kesän viimesäteet valaisevat nyt Liperiä. Talvi on pian käsillä, mutta ihmeiden aika ei ole ohi. Paikkakunnan tuotteliain tekstintekijä U Airaksinen on sulkenut oma-aloitteisesti Liperin uutiset –sivunsa, mutta ei suinkaan sen vuoksi, että kunnan virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat tehneet niistä tutkintapyynnön poliisille. Ei suinkaan, sillä U Airaksinen on tehnyt ratkaisunsa hyvää hyvyyttään. Hän

”Olipa kerran ihanan rauhaisa sydäntalven iltapäivä, ja lunta tuprutti taivaan täydeltä. Linnassa kuningatar istui pönäkkänä sisällä lämpimässä, mustalla eebenpuulla kehystetyn ikkunan ääressä kutomassa. Kuningatar katseli ulos talvipäivän tunnelmasta nauttien liiankin tarkasti, ja pisti kutoessaan itseään vahingossa neulalla sormeen. Sormesta tuli muutama tippa verta, joka näytti lumisateen valkoisuuden edessä hyvin punaiselta. Silloin hymyilevän kuningattaren mieleen juolahti

Jos tänä keväänä jaettaisiin Vuoden teko –palkinto, Rääkkylän kunta ja kunnanjohtaja olisivat lähes ohittamattomia ehdokkaita. Kunta on sitkeästi ja lopputuloksesta päätellen oikeaoppisesti puolustanut omia etujaan. Ja ennen kaikkea ajanut kuntalaisten asiaa ja oikeuksia. Sillä myllytyksellä, jonka Rääkkylä on viimeisen puolen vuoden aikana läpikäynyt, on sisäisesti ilmapiiriä tervehdyttävä vaikutus. Rääkkyläläisten itsetunto on noussut ainakin potenssiin kaksi.