Aikalisä liitoksille!

Joensuun kehyskuntien liitosselvittäjän esityksen pohjalta päätetty liittymisratkaisu tulisi siirtää eteenpäin vähintään vuodella. Liperin valtuustolla on perustellut syyt ilmoittaa, ettei se ole nykytilanteessa valmis tähän poikkeuksellisen isoon ja kunnan kannalta lopulliseen ratkaisuun. Jo kerättävän kuntalaisadressin käsittely vie vähintään puoli vuotta, vaikka se ei kuntalaisäänestykseen johtaisikaan.

Kotiseutu-uutiset tukee Liperin säilyttämistä itsenäisenä, omista asioistaan päättävänä kuntana. Liperi on maakunnan harvoja kasvukuntia ja kooltaan kolmanneksi suurin Joensuun jälkeen, Kontiolahden rinnalla. Kunnan historia on pohjoiskarjalaisittain poikkeuksellisen vahva. Nykyinen kasvu ei ole tullut ilman ennakkoluulottomia ja tulevaisuuteen tähtääviä päätöksiä.

Moitteen aihetta ratkaisuista varmaan vuosien ja vuosikymmenten ajalta löytyy, mutta tänä päivänä Liperi on kasvava ja elinkeinorakenteeltaan monipuolinen kunta. Pitäisikö näistäkin päätöksistä jotain syytellä?

Kotiseutu-uutiset pitää kirkonkylää edelleen Liperin hallinnollisena keskuksena, aivan niin kuin Helsinkiä Suomen pääkaupunkina. Lehti on ilmaissut huolensa kuntakeskuksen kehittämisen laiminlyönneistä, samoin Viinijärven pysähtyneisyydestä. Olemme iloinneet ratkaisuista, jotka ovat tuoneet jotain uutta näille kulmille. Verrokkina voimme pitää vaikkapa Kontiolahtea, jossa myös kaupunkiin nähden ”syrjässä” sijaitsevaa kirkonkylää on kehitetty aivan eri tavalla.

Lehti on antanut selkeän tukensa myös entisen varuskunta-alueen kehittämiselle Ylämyllyn Jyriin. Siinä on myös kiitettävästi onnistuttu. Edes kunnan metsien vaihtamisesta varuskunnan maapohjaan, ei ole rutistu tällä palstalla. Korkeintaan kyselty, maksettiinko maasta liikaa valtiolle.

Siitä, että kuntaliitokset toisivat nopeita säästöjä, ei ole näyttöjä ja asiantuntijoiden tekemät laskelmat tällaisista myös puuttuvat. Myöskään käytännön esimerkit – tältäkään kulmakunnalta – eivät ole merkittäviä hurraa-huutoja nostattaneet. Veroprosenttien kehitys ja vertailu vuosikymmenenkin päähän on hatusta vedettyä ja johdattelevaa. Muuttujia riittää lyhyemmällekin aikajanalle.

Kuntaliitokset siirtäisivät päätösvallan käytännössä kokonaan keskuspaikkaan. Kuntaneuvostot ilman taloudellista päätäntävaltaa ovat lähes yhtä tyhjän kanssa.

Vastaa