Enwaldille kyytiä?
Hyvä esimerkki arvaamattomasta ketjureaktiosta on päätös Viinijärven ja Liperin yläkoulujen yhdistämisestä ensi syksystä alkaen. Isot ratkaisut ovat yleensä aina alku muutosten ketjulle – ja ikäville yllätyksille.
Oppilaiden sijoittamista nykyisten seinien sisälle ratkottaessa on syntynyt ainakin yksi uhanalainen kohde: Enwald-museo. Se on laajenevan ja monipuolistuvan Penttilän museoalueen ja Liperi-Seuran toiminnan helmi. Kohteena korvaamaton koko Liperille.
Ainutlaatuinen museotila on sisustettu opetusneuvos Brynolf ja opettaja Signe Enwaldin kodista Karhupirtistä peräisin olevalla esineistöllä. Monet esineistä ovat kulkeneet Enwaldin suvussa 1700-luvulta saakka. Kävijälleen se on elämys ja huokausten aihe, käymättömälle aukko sivistyksessä.
Eletystä ajasta nykypolville aidosti kertova virkamieskoti on Penttilän tulipalon jälkeen räätälöity nykyiselle paikalleen. Vanhat esineet vaativat tietyn lämpötilan ja valaistuksen; tilan, joka sinänsä ilman isohkoa remonttia tuskin sopii opetuskäyttöön. Sen vuoksi olisi vähintään perusteltua etsiä koululaisille jokin muu tila.
Enwaldin museo, viereen avattavan Tähkä-esinemuseon rinnalla, on heräämässä luontaisesti uuteen aikaan. Perustellusti voi ennakoida, että Liperi-Seuran talkooväen luomalla ja ylläpitämällä alueella kävijöiden määrä merkittävästi laajennusten myötä lisääntyy. Tehdyt investoinnit korostavat museoalueen maakunnallista merkitystä ja tuovat tänne uusia paikallishistorian aikamatkalaisia.
Jos viitsisi olla jälkiviisas, sitä olisi rakentanut Enwald-museolle nykyisen esinehallin euroilla tilat vanhan kunnantalon nykyisellään kauniin kuoren sisälle. Sinne olisi syntynyt ehkä jotain muutakin käyttökelpoista tilaa. Mutta esinehallin suunnittelu ja ratkaisut ovat jo sen verran kaukaa, ettei vaihtoehto ollut siinä vaiheessa pöydällä. Eivätkä uuteen halliin tarkoitetut esineet kunnantalon orsille olisi sopineetkaan.
Oman paikkakunnan perinteet ovat asia, johon aina kannattaa panostaa. Siihen sisältyy jotain ainutlaatuista ja korvaamatonta.
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.