Päiväunilla

Kun olin pieni, oli päivähoitopaikassa tapana nukkua päiväunet. Pikkutyttönä en osannut arvostaa tätä iltapäivän lepohetkeä. Minua ei vain nukuttanut ja olisin mieluummin vaikka leikkinyt ulkona.

Kokeilin päiväunien nukkumista uudestaan vasta lukioikäisenä hiihtoliiton kultasompaleirillä. Leiriohjelma oli tiivis ja päivittäin oli kaksi pääharjoitusta. Monet harjoituskaverini olivat tottuneet nukkumaan päikkärit iltapäivällä aamuharjoituksen ja lounaan jälkeen. Nukuttuani muutamana leiripäivänä päiväunet koin palautuvani paremmin aamupäivän harjoituksesta ja olevani virkeämpi iltapäivätreeneissä.

Lukiossa päivätorkkujen ottaminen ei ollut mahdollista kesken koulupäivän, enkä toisaalta ollut edes väsynyt päivisin. Yliopisto-opiskelu on puolestaan mahdollistanut lähes päivittäiset aamuharjoitukset, jolloin iltapäiväisin kirjojen ääressä alkaa keskittyminen herpaantua aamun harjoitusvaikutuksen tuntuessa kropassa. Olen huomannut kahvin virkistävän hetkellisesti, mutta kunnolla virkistyn vasta leiriviikoilta opittujen lyhyiden päiväunien jälkeen.

Torkut auttavat keskittymään opiskeluun ja jaksamaan paremmin päivän toisessa harjoituksessa. Myös A-maajoukkuehiihtäjillä päiväunet kuuluvat päivittäiseen ohjelmaan varsinaisten harjoituksien lisäksi palautumisen varmistamiseksi ja ylirasitustilan ehkäisemiseksi. Päiväunien nukkumisesta on muodostunut minullekin tapa kovilla treeniviikoilla ja aikataulujen mahdollistaessa myös kisaviikonloppuina. Joskus torkahdan myös opiskelujen lomassa pöytään nojaten, kuten opiskelutoverini ottamasta kuvasta ilmenee.

Päiväunien sopivasta kestosta on paljon eri käsityksiä, mutta tutkimusten mukaan päiväunista saa parhaan hyödyn nukkumalla kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Itse laitan kellon soimaan korkeintaan puolen tunnin päähän, jolloin herätessä on virkeä olo eikä päiväuniin kulu liikaa aikaa.

Jos päiväunilta herätessä tuntee olonsa tokkuraiseksi, kannattaa miettiä ovatko päikkärit venyneet liian pitkiksi. Lisäksi liian pitkät päiväunet haittaavat nukahtamista iltaisin. Kupillinen kahvia juuri ennen nokosia helpottaa heräämistä ja ehkäisee tokkuraista oloa.

Vaikka lumisen maiseman keskellä ei ole tarvetta Välimeren maiden kaltaiselle siestalle, voi päivätorkkuja kokeilla esimerkiksi viikonloppuna ulkoilun jälkeen. Päiväunet parantavat iltapäivän vireystilaa ja kohentavat urheilijoille hyödyllisen fyysisen suorituskyvyn lisäksi myös henkistä suorituskykyä, kuten muistia ja uusien asioiden oppimista. Täytyy kuitenkin muistaa, että päiväunet eivät korvaa laadukasta yöunta.

Krista Niiranen

kirjoittaja on Liperin Hiihtoseuraa edustava kilpahiihtäjä

Jaa:Share on Facebook

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *