Tonttitarjonta tasapainoon

Liperi on ollut viime vuosina tonttitarjonnallaan hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto naapurikaupungille ja -kunnille.
Varuskunta-alueen hyödyntäminen ja pitkän valituskierteen jälkeen Kirkkoniemen maisemien avautuminen pientalorakentamiselle, on houkutellut uusia asukkaita Liperiin. Tonttien hintataso on noussut kohtalaisen ripeästi, mutta alue on silti säilyttänyt vetovoimansa.

Kunnallistekniikan, tiestön ja palvelujen rakentaminen on samanaikaisesti tuonut kunnalle myös kustannuksia, joten kasvuun liittyvät tuotto-odotukset realisoituvat vasta joskus myöhemmin.
Ainakaan vielä ei kasvu ole kääntänyt kunnan talousnäkymiä plussalle.

Samalla juuri investoinnit ja tietyllä tavalla palveluvarustuksen rakentaminen toiseen kertaan, ovat mieluumminkin rasittaneet kuntataloutta ja ennen kaikkea imeneet investointipotista suurimman osan.

Jyrin kehittäminen on ollut paikallaan, mutta samanaikaisesti keskustelu kunnan muiden taajamien kehittämisestä on polkenut paikallaan ja käytännön toimet jääneet vähäisiksi.
Liperin kirkonkylä ja Viinijärvi ovat jämähtäneet lähinnä selvitystasolle, mappiarkistoon.

Kunnan tehtävä on ohjata rakentamista ja uuden asutuksen suuntautumista järkevällä tavalla. Kun varuskunnan alueelta hankittiin hyvä maapohja, olisi sen käyttämättä jättäminen ollut ilman sijoitetun rahan haaskaamista.
Hyvä kuntapalvelu tarjoaa talonsa paikkaa etsivälle kuitenkin useita vaihtoehtoja, ja jättää lopullisen valinnan hänen itsensä tehtäväksi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikista kolmesta taajamasta ja neljäntenä vielä haja-asutusalueesta tulisi talon rakentamista suunnittelevalla olla riittävä, eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet esiin tuova aineisto ratkaisua tehdessään käytettävissä.
Rakennusmaan hintaa – niin kuin toki on koko ajan tehtykin – pitää jyvittää kunnan maapohjasta maksaman hinnan, sen sijainnin ja kiinnostavuuden mukaan.
Kun kaikki vaihtoehdot levitetään yhdellä kertaa pöydälle, voivat asiakkaiden valinnat ohjautua nykyistä monipuolisemmin.

Uusia asukkaita tarvitaan myös kirkonkylällä ja Viinijärvellä.
Mikäli nykyinen kehitys jatkuu, jäävät sekä kunnan tarjoamat että yksityiset palvelut vajaalle käytölle, ja pahimmassa tapauksessa loppuvat.
Pian voidaan puhua, ettei merkittävää rivi- tai kerrostalorakentamista ole tapahtunut kirkonkylällä tai Viinijärvellä miesmuistiin. Jyriin on sentään syntynyt vahvan omakotirakentamisen kupeessa jonkin verran myös rivitalotarjontaa. Kyläkoulujen väheneminen minimiinsä vaikuttaa jatkossa haja-asutusalueiden vetovoimaan.

Jokaisella taajamalla, ja myös haja-asutusalueella, on omat houkuttimensa. Esimerkiksi poikkeuksellisen laajojen ja kauniiden vesistöalueiden hyödyntäminen markkinoinnissa kaipaisi perusteellista paneutumista, mutta toisi myös tuloksia tullessaan.
Myös kuntamarkkinoinnin houkuttavuuteen voisi panostaa. Ei riitä, että sanotaan: katsokaa netistä, sieltä niitä löytyy.

Esimerkiksi kirkonkylän kupeessa sijaitseva ns. tiilitehtaan hieno ranta-alue on ollut keskusteluissa moneen kertaan.
Suhtautuminen siihen on ollut kaksijakoista; joko avoimen positiivista tai suoraan tyrmäävää. Käytännön toimet kuitenkin odottavat vielä itseään. Jos Kuusikkolasta on pari tonttia myymättä tai rakentamatta, se ei ole este muiden vaihtoehtojen esiin nostamiselle eikä hyödyntämiselle.

Viinijärvellä on omat vetovoimatekijänsä ja vahvuutensa. Taajaman palvelut eivät kuitenkaan säily, jos uutta elinvoimaa – uusia asukkaita – ei saada houkuteltua muuttamaan sinne.

Ideat ja voimavarat pitäisi koota nyt moni-ilmeisen pitäjän monipuoliseen hyödyntämiseen.
Ehkä juuri taantumassa ja nykyisessä tilanteessa tarvittaisiin näyttöä ja potkua joltain osa-alueelta. Se pitäisi yllä kunnan vetovoimaa ja parhaassa tapauksessa jopa kasvattaisi sitä.

Aktiiviset kyläillat ovat osaltaan antaneet uutta virtaa uusille avauksille.

Vastaa