Kisamenestystä Herefordista

Paksuniemen juomatehtaalla riemuittiin viime viikolla kansainvälisestä kisamenestyksestä, englantilaisen siiderikisan sarjavoitosta. – Kotimaisista, Pohjois-Karjalassa viljellyistä omenoista pystyy tekemään englantilaistyyppistä siideriä, joka on parhaaksi rankattu juuri Englannissa, Paksuniemen juomatehtaan Jyrki Hirvonen iloitsee. Culinary cider-medium/sweet -luokan kakkos- ja kolmossijojen juomat oli valmistettu Somersetissä ja Denbighshiressä, joten suomalaissiideri kiilasi ohi vuosisatojen valmistusperinteet omaavien seutujen tuotteiden ohi. Rääkkyläläisvalmisteisen juoman maku

Kannattava ekoteko

Uusiutuvan energian hyödyntäminen lämmityksessä tuntuu liperiläisten investoijien kukkaroissa. Tutjuntiellä sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Ristipolun katolla paistattelee 30 neliömetrin seinämä upouusia aurinkopaneeleja. Vielä toistaiseksi harmailla kalvoilla suojatut paneelit alkavat pian lämmittää asukkaille käyttövettä. Itä-Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen lämmitystarkoituksiin on yhä verrattain harvinaista. – Investointien myötä meiltä häviävät lähes kokonaan lämpimästä käyttövedestä maksettavat sähkökulut, isännöitsijä Mauri Tolvanen laskeskelee. Ristinpolun paneeliprojekti

Rääkkylän kunnanjohtaja jättää työnsä

Rääkkylän kunnanjohtajana joulukuun alussa aloittanut Teemu Kejonen on ilmoittanut jättävänsä virkatehtävänsä toukokuun viimeinen päivä, jolloin hänen koeaikansa päättyy. Viransijaisuus mukaan lukien Kejonen ehti olla Rääkkylän kipparina kahdeksan kuukauden ajan. Tuona aikana hän ei tuntenut kotiutuneensa sen enempää työhönsä kuin paikkakunnallekaan. – En saanut kaikilta luottamushenkilöiltä tarpeeksi tukea ja ohjausta. Vasta seitsemän kuukauden jälkeen sain palautetta,

Kiveltä kivelle

Kunnallisessa päätöksenteossa aikanaan vahvasti mukana ollut ex-poliitikko kuvaa Liperin päätöksentekoa rannan tuntumassa kiveltä kivelle hyppiväksi pojaksi, joka koko ajan joutuu varomaan veteen putoamista. Kuvaus voi pitää kohtalaisen osuvana. Moni päätös syntyy osin puutteellisen tiedoin, ja se johtaa ketjuun, jossa päätöstä joudutaan puimaan ja muuttamaan jälkikäteen. Tuore esimerkki tästä on päätös Viinijärven yläasteen oppilaiden siirtämisestä Kirkonkylän

Pora hyllyyn

Kaarina Eskolaa näkee hammaslääkärissä jatkossa vain potilaana. Kaarina Eskolalla on keskiviikkoaamuna työpaikan pihaan kurvatessa hymy herkässä. Aurinko paistaa, kevät on vihreimmillään, ja työkaverit ovat valmistautuneet passittamaan Liperin hammashoitolassa 33 vuoden uran tehneen hammaslääkärin eläkkeelle juhlallisuuksien kera. Työelämästä Eskola jää kaipaamaan työkavereita ja potilaita. Liperiläiset kun vain sattuvat olemaan niin mukavia ihmisiä. – Jos jokin muisto

Korvasienet ilahtuivat sateesta

Viimeisen viikon sateet saattoivat pelastaa kevään korvasienisadon. – Viikonloppuna kannattaa suunnata klassisille, vanhoilla korvasienipaikoille katsomaan, metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo vinkkaa. Tähän mennessä korvasieniä on saanut etsiä suurennuslasin kera. – Niitä on ollut kerta kaikkiaan vähän. Korvasienien rihmastot tarvitsisivat lumien sulamisvesiä, joita tänä vuonna ei ollut, Salo selittää. Korvasienet nousevat maan pintaan erityisesti ylivuotisilla hakkuuaukeilla,

Sisälle kunnantaloon?

On jonkinlainen ihme, ettei kukaan ole vielä suuremmin vaatinut Liperin vanhan kunnantalon kunnostamista sisältä. Ilmeisesti vuosia jatkunut kuntatalouden kurjuus on iskostunut myös vaativimpien kuntalaisten ajatteluun. Kylän koristukseksi Korkeimman oikeuden päätöksellä kunnostettu ja maalattu yli satavuotias rakennus saa vielä tänä kesänä toisen maalikerroksen ulkoseiniinsä. Siltä osin asiat ovat mallillaan. Kaikki voivat lopettaa häpeilemisen vanhan röttelön maisemanpilaamisesta,

Paras paikka oppia

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto on nimennyt liperiläisen Puromäen puutarha -yrityksen Pohjois-Karjalan vuoden 2014 työssäoppimispaikaksi. Liperiläisen kasvinviljelytilan omistajat Jukka ja Hanne Kinnunen ottivat MTK: n myöntämän kunniakirjan vastaan liiton kevätkokouksessa iloisin mielin. – Lähdemme harjoittelijoiden kanssa liikkeelle siitä, että he tulevat meille oppimaan uutta. Kaikki osaavat kitkeä ilman harjoitteluakin, Jukka Kinnunen selittää. Puromäen puutarhalla työssäoppimisjakson tavoitteena

Vapun iloinen yllätys

Vappu 2014 palautti Liperissä ajatukset neljännesvuosisadan taakse. Silloin yrittäjämarkkinat nousivat yleisönkerääjänä samanaikaisen Suvisoudun rinnalle, välillä jopa hieman ohi. Kun kateus kuihdutti hyvän tapahtuman ja vei Suvisoudunkin mennessään, on kesään haettu puoliväkisin elämää. Liperin ykköstapahtumaksi on kohonnut niin ikään Suvisoudun kylkiäisenä syntynyt Liperin Leipäpäivä. Se on nostanut paikkakunnan profiilia ja imuroinut väkeä paljon myös oman pitäjän

Lahnahakkelus voittoon

Liperiläisen Pentti Juvosen resepti uuniperuna lahnahakkeluksella on voittanut Uuden karjalaisen keittiön kilpailun. – Uuniperunan pitkään haudutukseen perustuva valmistustapa on karjalainen ja ruokana uuniperuna on monikäyttöinen ja yksinkertainen, tuomariston puheenjohtajana toiminut Tarmo Wasenius totesi. Lahnaa tuomaristo kehui paikalliseksi ja terveelliseksi raaka-aineeksi. Sen pyynti vieläpä edistää järvien tilaa. Kiteellä käydyssä tasaväkisessä finaalissa oli mukana myös liperiläisen Niina

Palvelevaan kesään

Elämme kesän kynnyksellä, ajassa, jolloin Liperin ja Rääkkylän asukasmäärä kääntyy reippaaseen kasvuun mökkiläisten rannoille kuhahtamisen myötä. Paikallisilla yrityksillä on etsikkoaika antaa näytteensä palveluistaan ja palveluhalukkuudestaan. Se, kuinka tarjonta saa vastakaikua, riippuu paljolti meistä itsestämme. Viihtyisä tervetulleeksi toivottava ympäristö on yksi tekijä. Ystävällinen asenne, iloinen ilme, muutama sana tai vastaus luovat kesäisen ilmapiirin. Jos vielä pystymme

Uusiutuvaa energiaa

Maalämmön suosio uusien omakotitalojen, rivitalojen ja teollisuustilojen sekä saneerauskohteiden lämmitysmuotona on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Se on osoittautunut taloudelliseksi ja käytettävyydeltään helpoksi lämmitystavaksi. Kaiken lisäksi siinä lämpöä tuotetaan uusiutuvalla energialla. Lämmitysmuoto maahan upotettavine keräilyputkineen tai porakaivoineen ja laiteinvestointeineen on esimerkiksi öljylämmitystä jonkin verran kalliimpi, mutta investointi maksaa useimmissa tapauksissa itsensä alle kymmenessä, parhaimmillaan jopa viidessä

Laatumaitoa 40 vuotta

Kaisa Kivivuoren ja Jari Huikurin käsämäläisellä maitotilalla on tuotettu parhaimman E-luokan maitoa jo 40 vuoden ajan – aina siitä päivästä kun kannukoneet vaihdettiin putkilypsyyn. Rajapyykki rikkoutui ensimmäistä kertaa Liperissä. – Anoppi ja appiukko on tehnyt puolet huolellisesta työstä ja loput sitten me, Kaisa Kivivuori kertoo. – Ei laadukasta maitoa tuurilla tuoteta, vaan ammattitaidolla, hän jatkaa. Luomutilalla maidon

Puutarhassa kukkii

Aikaisen kevään ja myöhään vietettävän pääsiäisen vuoksi, pihaa koristetaan yhtä aikaa narsisseilla ja orvokeilla. Puutarhoilla kesä on jo alkanut. Luonnon vielä sulatellessa routaa, kasvihuoneissa on jo hyvän aikaa vihertänyt. Liperin kirkonkylällä, palolaitoksen naapurissa sijaitsevalla puutarhalla ensimmäiset kevään kasvit ovat jo puhjenneet kukkaan. – Pakkaset alkaa pikku hiljaa olla takana. Meilläkin lukuisat kukat ovat olleet jo

Rääkkylän ratkaisu II

Kun ajatus Rääkkylän kunnasta Mummolana tuli ensimmäisen kerran vastaan, sen saattoi helposti tyrmätä. Erityisesti ajatus saattohoidon sisältävästä markkinoinnista hieman oudoksutti. Tuleeko siitäkin nyt kauppatavaraa? Mitä enemmän tuulta jo alleen saaneeseen Mummola-ajatukseen perehtyy, sitä paremmin siihen innostuu. Ihmiset ovat syttyneet asialle Rääkkylässä ja ideoita sinkoilee myös ulkopuolelta. Yksi Rääkkylän totuuksista on kunnan ikärakenne: vanhusten määrä on

Nuotiot pannaan

Piittaamattomuus avotulentekokieltoa kohtaan on aiheuttanut töitä pelastuslaitokselle. Ensinnä roihahti viisi aaria Viinijärven Ristonkankaalla lauantaina. Maanantaina Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kielsi avotulenteon kokonaan, mutta roskien poltto sen kun jatkui. Kirkonkylällä Simananniementiellä sivullinen soitti palokunnan paikalle maanantaina iltapäivällä, kun roskakasa paloi ilman valvontaa. Samoin Viinirannantiellä sivullisen havainto valvomattomasta roskien poltosta toi paikalle sammutusautot. Itse polttoja löytyi etsinnän jälkeen ja

Kiitos kuntalaisille

Liperin kunnan viime vuoden tulos oli kaikille iloinen yllätys – yhtä lailla kun edellisvuoden tulos yhteinen murhe. Vuonna 2012 tuntui kaikki kaatuvan päälle ja Liperin olevan kadotuksen partaalla. Silloin tuli turpiin niin tekijöille kuin näkijöillekin. Vuoden 2013 lukemat, 1,6 miljoonan euron plussa, oli kuin hunajaa haavoille. Vaikka tulos syntyi osin kipeiden leikkausten kautta, lopputulos antoi

Kinos antoi kodin kuutille

Apukinokset osoittautuivat heti ensimmäisenä rakentamisvuotenaan uhanalaisen saimaannorpan pesinnän pelastukseksi. Ukonselälle kasattu apupesä kun antoi kodin helmikuussa syntyneelle kuutille. Metsähallituksen väkeä odotti yllättävä loiskahdus Liperin ja Rääkkylän välisellä Ukonselällä maanantaina – apukinoksen jäänteiden alla olevasta onkalosta pujahti joku veteen. – Kun pesästä löydettiin kuutin karvoja, niin aika varmasti se kuutti siellä onkalossa sukelsi, suojelubiologi Jouni Koskela iloitsi.

Yli viiden miljoonan työvoitto

Liperin kunta onnistui kuromaan vuoden 2013 alkuperäistä lumetalousarviota 5,7 miljoonaa euroa paremman tuloksen. Yli neljän miljoonan alijäämä vaihtui lopulta 1,6 miljoonan ylijäämään. Liperin kunnan johtavilla viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä oli tiistaina hymy herkässä – tilinpäätöstä oli ilo esitellä. – Tulos on huikea, mutta tämä on vasta välitilinpäätös, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen viittasi tuleviin vuosiin. – Raju säästökausi

Hyvä hiihtotalvi

Harva pääsee tänä talvena kehumaan hiihtokilometreillään. Luonnonlunta on ollut nuukasti, eikä kaikkia latujakaan ole voitu pitää normaalilaajuudessa auki. Kilpaladuilla – luonnon- tai tekolumella – sen sijaan on Pohjois-Karjalassa ja Liperissä saatu nauttia erinomaisista tuloksista. Tähti on tietenkin ollut Kontiolahden Urheilijain Kaisa Mäkäräinen, joka palautui hämmästyttävän hienosti olympialaisten pettymyksistä. Ampumahiihdon maailmancupin taisteluvoitto ja täysi potti omissa

Lauantaina treenataan

Liperin kirkonkylällä, osoitteessa Mäntytie 19 sijaitseva kiinteistö roihahtaa liekkeihin lauantaiaamuna kello 10 – sikäli kun asiat etenevät käsikirjoituksen mukaisesti. Suunnitteilla ei suinkaan ole tuhopoltto, vaan Liperin paloaseman savusukellusharjoitus. – Pyrimme järjestämään kerran vuodessa tällaisen koulutustilaisuuden, missä palomiehet pääsevät treenaamaan savusukellusta aidossa tilanteessa, asemamestari Paavo Karvinen kertoo. Treenipaikat ovat kuitenkin harvassa, yhtä kohdetta kun voi ymmärrettävistä

Käyttökelpoista tilaa

Koulujen lopettamisten ja oppilaiden siirtojen myötä on kunnan käsiin jäänyt ja jäämässä isoja kiinteistöjä, jotka odottavat joko uusiokäyttöä tai uutta omistajaa. Rakennukset ovat keskimäärin hyväkuntoisia, mutta kokonsa vuoksi niiden käyttökustannukset ovat hidaste kaupanteolle ja rasite omistajalleen. Tämä tekee myyntihinnoista hyvinkin ostajaystävälliset. Paras ratkaisu olisi, jos kiinteistöt pystyttäisiin hyödyntämään taajaman tai kylän asukkaiden käyttöön ja kokoontumispaikaksi.

Kerran päivässä

Jo hyvän aikaa taajamissa asuvat ovat saaneet paikallislehden sanomalehden kanssa samaan aikaan aamukahvipöytäänsä. Monessa perheessä kilpaillaan siitä, kuka saa Kotiseutu-uutiset käsiinsä ensimmäisenä. Toivotaan ja uskotaan, että meneillään olevissa lehtien ja Itellan neuvotteluissa päästään tulokseen, joka säilyttää koko maan nykytasoisen jakelun piirissä, ja turvaa sekä järkevän hinnan että kilpailukykyisen aikataulun. Pienet lehdet ovat suurten ratkaisujen varassa,

Suomen Biathlonille lisää tuotantotiloja

Ampumahiihdon taulu- ja ratajärjestelmiä valmistava Suomen Biathlon laajentaa tuotantotilojaan Liperin Ylämyllyllä. Kuluvan vuoden aikana valmistuva halli liki kaksinkertaistaa tilat. Suomen Biathlonin yhteydessä toimivat myös alihankintaa tekevä Myllyn Koneistus sekä laseraseita valmistava Eko-Aims. – Laajennus tulee hyödyttämään näitä kaikkia, kertoo vuoden alusta nimitetty projektipäällikkö Janne Väistö. – Tästä on haaveiltu jo hyvä tovi. Varsinkin korkealle tilalle

Pöllöt äänessä pitkin pitäjiä

Lauhat säät saivat pöllökansan aloittamaan keväthuhuilut jo keskitalven taitteessa. Myös runsas myyräkanta petaa hyvää pöllökevättä. – Maaliskuun lopulla saattaa pesintä olla jo käynnissä, kun soidin on alkanut niin varhain, tuumii liperiläinen lintuharrastaja Kauko Rouhiainen. Rouhiaisen mukaan helmipöllöjen puputusta voi kuulla ympäri Liperiä. Myös harvalukuisemman lapinpöllön matalaa huhuilua on kuultu. – Myyriä on hyvin tarjolla, kun

Alkuvuoden oikkuja

Lehtimiestaipaleeni ajan olen periaatteessa välttänyt pääkirjoituksen tekemistä säästä; sen kun jokainen näkee silmissään ja kokee luissaan. Mitä sitä tällä palstalla enää erikseen taivastelemaan. Joskus on ehkä tullut varoiteltua liukkaista keleistä tai heikoista jäistä. Nuo tutut varoitukset pätevät edelleen. Ehkä nyt on syytä muutamalla virkkeellä pähkäillä näitä sää- ym. poikkeamia. Heijastelevatko ne maan ja maailman yleistilannetta,

Sähkö virtaa Tähkään

Liperin museoalueen pihapiiriin valmistunut halli sai maanantaina nimekseen Tähkä. Halliin kootaan parhaillaan sähköistymiseen liittyvää esineistöä. Löytyykö kaappiesi kätköistä 1940- ja 50-luvun vaihteen sähköistymiseen liittyvää esineistöä? Liperi-Seura on aloittanut koko maakunnan laajuisen esine- ja valokuvakeruun Sähkö– virtaa maaseudulle -näyttelyä varten. Näyttely avataan kesäkuun lopussa uudessa Tähkä-hallissa. – Miten paljon sähkö mullistikaan elämää maaseudulla, niin tuvan puolella

Enwaldille kyytiä?

Hyvä esimerkki arvaamattomasta ketjureaktiosta on päätös Viinijärven ja Liperin yläkoulujen yhdistämisestä ensi syksystä alkaen. Isot ratkaisut ovat yleensä aina alku muutosten ketjulle – ja ikäville yllätyksille. Oppilaiden sijoittamista nykyisten seinien sisälle ratkottaessa on syntynyt ainakin yksi uhanalainen kohde: Enwald-museo. Se on laajenevan ja monipuolistuvan Penttilän museoalueen ja Liperi-Seuran toiminnan helmi. Kohteena korvaamaton koko Liperille. Ainutlaatuinen

Liperille viestihopeaa ja Roivakselle pronssia

Liperin Hiihtoseuran nuoret naiset voittivat SM-hopeaa lauantaina Lahdessa. Mitalijuhlat kruunasi Kati Roivaksen SM-pronssi sunnuntain 20 kilometrin kilpailussa. Liperin värit ovat vakiinnuttaneet paikkansa hiihtomittelöiden kärkisijoilla, joten Hiihtoseura lähti nuorten SM-kilpailuihin mitäpä vähempää kuin mitalia hakemaan. Erityisesti tähtäimessä oli 20-vuotiaiden naisten kolme kertaa 3,3 kilometrin viesti, josta hopeaa kotiin toivatkin Kati Roivas, Johanna Pykäläinen ja Jenni Tolonen.

Laajennus ja uusi yritys Välikankaalle

Välikankaan teollisuusalue Ylämyllyllä saa uutta potkua, kun siellä jo toimiva Kaptas Oy tekee merkittävän laajennuksen ja joensuulainen Carelia Tools Oy siirtää toimintansa Kaptaksen naapuriin. Uutta tuotantotilaa valmistuu ensi vuoden aikana lähes 2 000 neliötä. Yritysratkaisut neuvotellut Lipertek Oy rakennuttaa Carelia Toolsille yli 1000 neliön tilat ja Kaptaksen kolme vuotta Liperissä toimineelle tehtaalle 845 neliötä uutta

Hyviä yritysuutisia

Yrityselämässä parin viime vuoden uutiset ovat olleet kovasti mollivoittoisia. Liperissä on onneksi pahoilta takaiskuilta vältytty. Rääkkylässä esimerkiksi Muovin omistajavaihdos ja tuotannon siirtyminen muuanne, on ollut takaisku jo sinänsä suppeahkolle elinkeinorakenteelle. Muutaman vuoden hiljaisuus Liperissä on nostanut tummia pilviä Välikankaan sinänsä monipuolisen teollisuusalueen ylle. Uskoa on pitänyt yllä alueen kivijalan, Mantsisen konepajan, laajentuminen ja menestyminen. Nyt

Pakarinen palkittiin valmentajaurastaan

– Kun itsellä ei ollut nuorena valmentajaa, niin yritin sitten aikuisena antaa toisille apua, tokaisee Pokalin elämänura-palkinnon vastaanottanut Pauli Pakarinen. Liperin Roukalahdella syntynyt Pauli Pakarinen on valmentanut yleisurheilijoita peräti kuudella, jos ei jopa seitsemälläkin eri vuosikymmenellä. Nestorin valmennettavat ovat saavuttaneet tuona aikana yli 200 SM-tason mitalia. – Itse olin korkeushyppääjä, mutta kaikkia muita paitsi kävelyä

Perhekummitoimintaa käynnistellään Liperissä

MLL:n kouluttamat, vapaaehtoiset kummit kulkevat perheiden rinnalla, ohi haasteellisten vaiheiden. Perhekummitoiminta on rantautumassa Liperiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa lapsiperheet voivat saada tukea arkeensa vapaaehtoisina työskenteleviltä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamilta perhekummeilta. – Perhekummin kanssa voi lähteä vaikka vaunulenkille tai paistaa pullaa. Ajatuksena on tarjota vanhemmuuteen tukea kuunnellen ja keskustellen – lasten- tai kodinhoitaja perhekummi ei

Laiturilta kirkkoon, sukuloimaan tai meijerille

Rääkkylä oli aikanaan vilkas laivapitäjä, josta lähikaupunkeihin matkasivat samassa laivassa niin koulupojat, turistit kuin lehmätkin. Laivaliikenteen vilkkaimpaan aikaan, eli 40-50-luvuilla, Joensuun ja Savonlinnan välillä seilasi laiva kahdesti päivään. Rääkkylään kuulunut Heinoniemi, joka liitettiin takaisin Kiteeseen vuonna 1954, oli ensimmäinen rääkkyläläispysäkki Savonlinnasta päin matkatessa. Seuraavaksi laivan köydet kiinnitettiin laituriin Haapasalmella, Voiniemessä ja Kivisalmessa. Sitten paatit suuntasivat

Onnea omalle polulle

Joensuun seudun kuntaliitoshankkeen karahtaminen kiville ei ollut yllätys. Itsenäisyysajattelun laajuus ja korkeahko yksituumaisuus eivät jättäneet jossittelulle sijaa. Selvityksen käynnistäjän, Outokummun kaupungin, oma päätöksenteko jätti kiemuraisen kuvan. Liperissä edes kova sisäinen – ja ulkoinenkin – vyörytys ei kääntänyt valtuuston päätä, päinvastoin tiivisti rivejä itsenäisen kunnan puolesta. Maakuntalehden ennakointi 14-16 liitoksen kannattajasta hupeni lopulta kymmeneen. Moni kuntalainen

Puunkorjuu pääsi vauhtiin

Alkutalven hankaluudet puunkorjuussa jäivät taakse pakkasten myötä. Koneet ovat päässeet metsiin, mutta talvikausi jää lyhyeksi. – Viime vuonna talvileimikoita päästiin korjaamaan jo joulukuun alussa. Siihen nähden nyt ollaan puolitoista kuukautta myöhässä, toteaa metsäasiantuntija Jouni Räsänen Metsä Groupin Ylämyllyn toimistolta. – Vuosittaista vaihtelua toki on. Aivan tällaista talvea en kuitenkaan muista hetkeen olleen. Märkä maa otti

Käsämä kokosi rivinsä

Kuulemistilaisuus veti koulun liikuntasalin täyteen tuohtuneita vanhempia. Liperin kunnan sivistystoimen järjestämää maanantaista kuulemistilaisuutta leimasi epäusko, huoli ja suuttumus. Miksi lopettaa koulu, joka on täynnä elämää? Valtuuston talousarviopäätös määrärahojen jäädyttämisestä tuli ennen joulua, miksi kuntalaisia kuullaan vasta jälkeenpäin? Päättäjiltä vaadittiin vastauksia, eikä vanhemmilta juuri löytynyt ymmärrystä lakkautussuunnitelmille. Kiitosta ei saanut myöskään tapa, jolla tieto lakkautusuhasta tuli.

Terveysaseman voi nyt valita

Kansalaiset ovat voineet valita oman terveysasemansa vuoden alusta alkaen vapaasti mistä päin Suomea tahansa. Valinnanvapaus koskee kaikki kiireettömiä lääkäreiden, hoitajien ja hammaslääkäreiden palveluja. Samaan valintaan kuuluvat fysioterapiapalvelut ja reseptien uusiminen. Valinta on tehtävä kirjallisesti ja se koskee kaikkia edellä mainittuja palveluja yhtenä pakettina. Vaihdoksen voi tehdä korkeintaan kerran vuodessa. Siirtymävaiheessa esimerkiksi Liperissä asuva saattoi valita

Aikalisä liitoksille!

Joensuun kehyskuntien liitosselvittäjän esityksen pohjalta päätetty liittymisratkaisu tulisi siirtää eteenpäin vähintään vuodella. Liperin valtuustolla on perustellut syyt ilmoittaa, ettei se ole nykytilanteessa valmis tähän poikkeuksellisen isoon ja kunnan kannalta lopulliseen ratkaisuun. Jo kerättävän kuntalaisadressin käsittely vie vähintään puoli vuotta, vaikka se ei kuntalaisäänestykseen johtaisikaan. Kotiseutu-uutiset tukee Liperin säilyttämistä itsenäisenä, omista asioistaan päättävänä kuntana. Liperi on

Multamäkeen halutaan elämää päivälläkin

Liperin Ylämyllyllä sijaitseva Multamäen tila viettää sydäntalven hiljaiseloa hangen alla. Mutta mikäli arkkitehti Marja Saurinin suunnitelmat toteutuvat, muutaman vuoden kuluttua kuusikon tilalla on uudenlainen, elävä asuinalue. – Suunnitteilla on tiivis, kylämäinen alue, josta löytyy palveluita päiväkodista vanhusten asumisjärjestelyihin. Tavoitteena on, että Multamäessä olisi myös työpaikkoja. Multamäki sijaitsee noin kilometrin verran Ylämyllyn taajamasta Liperiin päin. Maan-omistajan