Perhekummitoimintaa käynnistellään Liperissä

Marjo Haikara (vas.) ja Merja Korpi ennakoivat, että toden teolla perhekummitoiminta pääsee Liperissä vauhtiin kevään korvalla, maalis-huhtikuussa. "Kummien rekrytointi ja kouluttaminen ottaa aikansa", Haikara toteaa.

MLL:n kouluttamat, vapaaehtoiset kummit kulkevat perheiden rinnalla, ohi haasteellisten vaiheiden.

Perhekummitoiminta on rantautumassa Liperiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa lapsiperheet voivat saada tukea arkeensa vapaaehtoisina työskenteleviltä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamilta perhekummeilta.

– Perhekummin kanssa voi lähteä vaikka vaunulenkille tai paistaa pullaa. Ajatuksena on tarjota vanhemmuuteen tukea kuunnellen ja keskustellen – lasten- tai kodinhoitaja perhekummi ei suinkaan ole, vaan pikemminkin rinnalla kulkija, perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Merja Korpi MLL:n Järvi-Suomen piiristä luonnehtii.

Perhekummi voi olla avuksi esimerkiksi silloin, kun perheen sukulaiset tai ystävät asuvat kaukana tai vanhemmat kokevat itsensä yksinäisiksi ja väsyneiksi.

– Perhekummi ja perhe tapaavat toisensa viikoittain tai joka toinen viikko. Vierailut ovat muutaman tunnin mittaisia, Korpi kertoo.

Jos tahdot auttaa

Perhekummiksi voi hakeutua, mikäli on täysi-ikäinen ja omaa halun auttaa. Elämänkokemus on muodollista koulutusta tärkeämpi kriteeri. Kummiksi voi ryhtyä esimerkiksi nuori äiti, joka tuntee vauvaiän haasteet.

– Kaikki hakijat haastatellaan. Perhekummeiksi valituille järjestetään 20 tunnin mittainen koulutus, jonka aikana käydään läpi muun muassa vanhemmuuteen, parisuhteeseen sekä lasten kasvuun ja kehitykseen liittyviä asioita, Marjo Haikara kertoo.

MLL:n Joensuun vapaaehtoiskeskuksessa työskentelevän Haikaran vastuualueena on perhekummitoiminta. Hän haastattelee perhekummiksi hakeutuvat sekä toimii heidän tukenaan.

– Kummisuhteen etenemistä tarkastellaan säännöllisesti seurantapalavereissa, Haikara valottaa.

– Perhekummitoiminta on ennaltaehkäisevää perhetyötä. Mikäli perhe tarvitsee pulmiinsa ammatillista apua, tulee MLL:n sijaan kääntyä kunnan lastensuojeluyksikön puoleen.

Kaksivuotinen sopimus

Suomessa perhekummeja on joitakin satoja, muun muassa Mikkelin ja Jyväskylän seuduilla sekä Uudellamaalla. Pohjois-Karjalassa toiminta alkanee ensimmäisenä Liperissä.

MLL:n Järvi-Suomen piiri ja Liperin kunta ovat neuvotelleet perhekummitoiminnan aloittamisesta jo hyvän aikaa; kumppanuussopimus on allekirjoituksia vaille valmis. Kaksivuotisen sopimuksen kohtalosta päätettiin eilen illalla pidetyssä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa; Kotiseutu-uutiset oli jo mennyt painoon kyseisen kokouksen alkaessa.

– Perhekummitoiminta on herättänyt mielenkiintoa useissa pohjoiskarjalaisissa kunnissa, Merja Korpi kertoo.

Lastenhoitajat palaavat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Liperin kunnan keskinäinen kumppanuussopimus käsittää paitsi perhekummitoiminnan, myös lastenhoitoavun. Hoitoapu lienee monille liperiläisille tuttu palvelu, sillä joitakin vuosia sitten sitä oli kunnassa tarjolla.

Palvelun periaate on sangen yksinkertainen: MLL:n hoitajavälityksestä voi tilata lastenhoitajan perheen kotiin vaikkapa lapsen sairastuessa tai vanhemman ollessa kokouksessa. Koska tietyt kunnat tukevat toimintaa rahallisesti, on lastenhoitoapua tarjolla vain MLL:n kumppanuuskunnissa.

– Nyrkkisääntö on, että siellä missä on lapsiperheitä, on myös tilausta lastenhoitoavulle, perhe- ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Merja Korpi kertoo.

Jotta kysyntään voitaisiin vastata, kouluttaa MLL uusia lastenhoitajia tarpeen mukaan.

– Toiveissa on, että saisimme välitettäväksi lastenhoitajia eri puolilta Liperiä.

Eniten lastenhoitoavulle on Korven mukaan kysyntää arkipäivisin, keskellä päivää.

Vastaa