Laatumaitoa 40 vuotta

Kaisa Kivivuoren ja Jari Huikurin käsämäläisellä maitotilalla on tuotettu parhaimman E-luokan maitoa jo 40 vuoden ajan – aina siitä päivästä kun kannukoneet vaihdettiin putkilypsyyn. Rajapyykki rikkoutui ensimmäistä kertaa Liperissä.

– Anoppi ja appiukko on tehnyt puolet huolellisesta työstä ja loput sitten me, Kaisa Kivivuori kertoo.

– Ei laadukasta maitoa tuurilla tuoteta, vaan ammattitaidolla, hän jatkaa.

Luomutilalla maidon laadusta ei tingitä, vaan se on itsestäänselvyys. Tilallisten mukaan muutoskykyisyys on ollut avain onnistumiseen.

– Sattuupa sitten sähkökatko, vesikatko tai laitteen toimintahäiriö, siihen reagoidaan heti. Ja lettupannu kaivetaan esiin saman tien, jos siihen on tarvetta, Kivivuori viittaa maidon solutestaukseen.

Maidon laadun kannalta uudet tilanteet ovat kriittisiä. Huikuri-Kivivuoren tilalla suurimpia elämänmuutoksia ovat olleet sukupolvenvaihdos, uuden navetan rakentaminen sekä lasten syntymät, jolloin tilalla ravasi paljon eri työntekijöitä.

Vailla viikonlopun vapaita

Maatilallisen harvoina lomapäivinäkin hommat on hoidettava yhtä hyvin kuin arkenakin. Lomittaja, onpa tuttu tai tuntematon, perehdytetään työhön ja navetan tilanteeseen joka kerta uudestaan.

– Siksipä jokaisesta lomajaksosta vähintään yksi vapaapäivä menee työhommissa lomittajan perehdyttämiseen.

Kun päivätyössä käyvillä on vuosilomien lisäksi kaksi vapaapäivää viikossa, maitotilallisella vapaapäiviä on vain kaksi per kuukausi.

– Työn raskauden vuoksi ikäisemme palkkatyössä olevat ovat usein olleet pidemmän jakson sairaslomalla tai vuorotteluvapaalla. Me emme ole olleet vapaalla kuin pari yksittäistä päivää näinä vuosikymmeninä.

Lomittajia kuitenkin tarvitaan säännöllisesti, sillä erityisesti tilan emäntää työllistävät hallinnon tehtävät. Kaisa Kivivuori vaikuttaa Osuuskunta ItäMaidon hallituksessa ja kyseisen luottamustehtävän myötä myös muissa työryhmissä.

– Olen laskenut, että hallitustyö vie 40 päivää vuodessa. Näin keväällä kokouksia on erityisen paljon, Kivivuori laskee.

Pomoina omilla työkentillään

Kiiessalon tila on Jarin kotipaikka, kun taas Kaisa on kotoisin Helsingistä. Maaseutu veti ensin Kiteelle maatalousopistoon, josta elämänkumppani löytyi. Huikuri sen sijaan on oppinut tilan töitä pakostakin jo lapsena, jolloin maatalouskoulu oli nuorukaiselle helppo vaihtoehto.

Pian sukupolvenvaihdoksen jälkeen tila siirtyi luomuun ja paikalle rakennettiin nykyinen navetta.

– Meillä on 40 lypsävää lehmää ja tuotos on luomuksi hyvä. Eläimet ei ehkä ole ihan niin sinkeinä, pariskunta kertoo.

Tilalla puolisot ovat toistensa työtovereita. Pomoja on kaksi, molemmat omilla osa-alueillaan.

– Meillä on selkeät vastuualueet. Jari hoitaa koneisiin ja peltoihin liittyvät asiat. Navetassa hän ruokkii ja kuivittaa, minä hoidan lypsyn ja vasikat. Kirjanpito hoidetaan puoliksi, emäntä listaa.

Valkuaisrehujakeet hankitaan jättiläismäärissä toisilta luomutiloilta, viljaa viljellään pääasiassa itse.

– Pellot ovat kilometrien päässä, suurin osa Kuopiontien toisella puolella. Kun rehunteko sattuu juhannukselle, niin tien ylitys on käsittämättömän vaikeaa.

Jos on luomutilalla omat kommervenkkinsa, tuo EU paperityötä ja opettelemista kaikille maatiloille. Ohjelmakauden vaihtuminen tuo muutoksia muun muassa hyvinvointitukiin. Maitokiintiöt ovat pian mennyttä aikaa ja tilatuet kauppatavaraa.

– Jos viljelijän hallinnassa on ensi vuonna enemmän tukioikeuksia kuin on tukikelpoista peltoa, niin ylimenevä osa leikataan pois, Huikuri selittää.
Luomutuotteiden kysyntä on jatkanut kasvuaan ja maitopuolella valikoima sen kun lisääntyy.

– Kannattaa vinkata omalle kauppiaalle, jos jotain tuotetta ei kaupassa ole, isäntä vinkkaa.

Liperissä tuotantomäärä kasvoi

Liperissä maidontuotanto on nousussa, vaikka tilojen määrä on laskusuunnassa. Osuuskunta Itämaidolla oli vuoden 2013 lopussa 78 liperiläistä maidontuottajaa, kun vuotta aiemmin tiloja oli neljä enemmän. Kuitenkin maitomäärä nousi vuonna 2012 lypsetystä 17,4 miljoonasta litrasta vuonna 2013 lypsettyyn 17,7 miljoonaan litraan. Kasvua tuli 1,9 prosenttia. Maito toi Liperiin 9,5 miljoonaa euroa vuoden aikana.

Samaan aikaan Itämaidolle maitoaan myyvät rääkkyläläistilat vähenivät yhdellä, joten vuoden 2012 lopussa asiakkaana oli enää 22 tilaa. Maitomäärässä laskua tuli kahdeksan prosentin verran 5,8 miljoonasta 5,4 miljoonaan litraan vuodessa.

Sekä koko Valiossa että Osuuskunta Itämaidossa maitomäärä kasvoi 1,4 prosenttia edellisvuodesta.

Osuuskunta Itämaito maksoi tuottajille viime vuonna 47,4 euroa per maitolitra. Hinnassa vajaan sentin verran nousua edellisvuoteen verrattuna.

Itämaidon myymälätoiminta kasvoi 11,2 prosentilla edellisvuodesta. Liperin Myllyn liikevaihto taas lisääntyi 6,3 prosentilla vuodesta 2012.

Pronssisen Walter Ehrström-mitalin (10 vuotta E-luokassa olleet tilat) saivat liperiläiset Jari-Pekka Pietarinen, Jari ja Pirjo Reiniemi, Matti ja Hanne Martikainensekä rääkkyläläinen Reijo Makkonen. Hopeisen Walter Ehrström-mitalin (20 vuotta E-luokassa olleet tilat) lunastivat liperiläiset Teemu Leppänen, Aune ja Pekka Hukkamäki sekä rääkkyläläiset Timo Mölsä, Irene ja Raimo Makkonen sekä Anssi ja Mari Pippuri. 40 vuotta E-luokassa ovat olleet Kaisa Kivivuori ja Jari Huikuri, Käsämä.