Yli viiden miljoonan työvoitto

Liperin kunta onnistui kuromaan vuoden 2013 alkuperäistä lumetalousarviota 5,7 miljoonaa euroa paremman tuloksen. Yli neljän miljoonan alijäämä vaihtui lopulta 1,6 miljoonan ylijäämään.

Liperin kunnan johtavilla viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä oli tiistaina hymy herkässä – tilinpäätöstä oli ilo esitellä.

– Tulos on huikea, mutta tämä on vasta välitilinpäätös, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen viittasi tuleviin vuosiin.

– Raju säästökausi tuotti tulosta, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Pirkko Mutanen (kesk.) kommentoi.

Poikkeuksellisena vuonna 2013 henkilöstöä ja luottamushenkilöitä työllistivät paitsi lomautukset ja kuntajakoselvitys myös Okulin purku ja rankat kouluratkaisut. Alla oli vuoden 2012 katastrofaalinen neljän miljoonan alijäämä ja sen tuomat talouden tasapainottamisen paineet.

– Työn kuormittavuus lisääntyi. Henkilöstö ansaitsee isot kiitokset venymisestä, Mutanen jatkoi.

– Toivotaan, ettei väsyminen tule jälkijunassa, sillä esimerkiksi vuosilomia on jäänyt lomautusten takia paljon pitämättä, henkilöstöä edustanut Auli Kaci-Amer mietti.

Laatutyöstä tulosta

Suurimmat korjausliikkeet tehtiin sote-puolella, joka kuroi kiinni 1,6 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioonsa nähden.

– iellä näkyvät laatutyön tulokset ja keskittämisratkaisut, Mikkanen arvioi.

Samaista laatutyön opettamaa työn järkiperäistämistä aiotaan soveltaa jatkossa myös muissa hallintokunnissa.

Varhaiskasvatus onnistui tuottamaan lähes entisen hoitopäivien määrän puoli miljoonaa edullisemmin.

Yhteensä toiminkate oli himpun yli 60 miljoonaa miinuksella, joka on 161 000 euroa ennakoitua parempi tulos.

Hyvää tulosta vauhditti 1,25 miljoonana euron harkinnanvarainen valtionavustus, mikä nosti valtionosuudet yhteensä yli 27 miljoonaan euroon. Kuluvana vuonna korotuksia tuskin on luvassa.

Veroprosentin korotus oli osasyy siihen, että verotulot nousivat edellisvuodesta 3,6 miljoonalla eurolla aina 36,9 miljoonaan.

Vuosikate oli lopulta 3,7 miljoonaa plussalla, josta poistoja tehtiin 2,3 miljoonan euron edestä.

Kamreeri Hannu Raninen kertasi, että neljä kertaa vuoden 1988 jälkeen on päästy yli 300 euron vuosikatteeseen per asukas.

– Se olisi minimi, jolla investoinnit saisi katettua. Terveyskeskusinvestoinnin myötä korkomenot kasvavat ja poisto-ohjelma kiristyy, hän varoitteli.

Kunnanjohtaja on iloinen, että rankkojen ratkaisujen jälkeen voidaan keskittyä omaan työhön ja hyvien asioiden esille tuomiseen.

– Missä tämän kokoisessa kunnassa on kolme näin hyvin varusteltua taajamaa.

Asukasluvun kasvu pysähtyi viime vuonna, kun taas tämän vuoden puolella leipäpitäjän vetovoima työnantajana on nousussa.

– Lääkärin virkaa haki neljä henkilöä, kun taas hammaslääkärin virkaan tuli Espanjasta hakemus, virkamiehet kertoivat.