Kartta käteen konkarit!

Jukolassa suunnistetaan perinteisesti seitsemän veljeksen hengessä, mutta tänä vuonna myös vanhojen aikojen muistoksi. Liperin Taimesta suunnistaa tulevana viikonloppuna järjestettävään Jukolan viestiin todellinen konkarijoukkue. Vuoden 1974 Puumalan Pistohiekan -pidetyissä kisoissa debytoineet Taisto Vinni, Jouni Hyttinen, Vesa Haarala ja Seppo Lappalainen lähtevät Kuopion Vehmersalmelle 40 vuoden tauon jälkeen päät pystyssä. Seitsemän henkisen joukkueen loput edustajat on koottu

Kisamenestystä Herefordista

Paksuniemen juomatehtaalla riemuittiin viime viikolla kansainvälisestä kisamenestyksestä, englantilaisen siiderikisan sarjavoitosta. – Kotimaisista, Pohjois-Karjalassa viljellyistä omenoista pystyy tekemään englantilaistyyppistä siideriä, joka on parhaaksi rankattu juuri Englannissa, Paksuniemen juomatehtaan Jyrki Hirvonen iloitsee. Culinary cider-medium/sweet -luokan kakkos- ja kolmossijojen juomat oli valmistettu Somersetissä ja Denbighshiressä, joten suomalaissiideri kiilasi ohi vuosisatojen valmistusperinteet omaavien seutujen tuotteiden ohi. Rääkkyläläisvalmisteisen juoman maku

Kannattava ekoteko

Uusiutuvan energian hyödyntäminen lämmityksessä tuntuu liperiläisten investoijien kukkaroissa. Tutjuntiellä sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Ristipolun katolla paistattelee 30 neliömetrin seinämä upouusia aurinkopaneeleja. Vielä toistaiseksi harmailla kalvoilla suojatut paneelit alkavat pian lämmittää asukkaille käyttövettä. Itä-Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen lämmitystarkoituksiin on yhä verrattain harvinaista. – Investointien myötä meiltä häviävät lähes kokonaan lämpimästä käyttövedestä maksettavat sähkökulut, isännöitsijä Mauri Tolvanen laskeskelee. Ristinpolun paneeliprojekti

Rääkkylän kunnanjohtaja jättää työnsä

Rääkkylän kunnanjohtajana joulukuun alussa aloittanut Teemu Kejonen on ilmoittanut jättävänsä virkatehtävänsä toukokuun viimeinen päivä, jolloin hänen koeaikansa päättyy. Viransijaisuus mukaan lukien Kejonen ehti olla Rääkkylän kipparina kahdeksan kuukauden ajan. Tuona aikana hän ei tuntenut kotiutuneensa sen enempää työhönsä kuin paikkakunnallekaan. – En saanut kaikilta luottamushenkilöiltä tarpeeksi tukea ja ohjausta. Vasta seitsemän kuukauden jälkeen sain palautetta,

Pora hyllyyn

Kaarina Eskolaa näkee hammaslääkärissä jatkossa vain potilaana. Kaarina Eskolalla on keskiviikkoaamuna työpaikan pihaan kurvatessa hymy herkässä. Aurinko paistaa, kevät on vihreimmillään, ja työkaverit ovat valmistautuneet passittamaan Liperin hammashoitolassa 33 vuoden uran tehneen hammaslääkärin eläkkeelle juhlallisuuksien kera. Työelämästä Eskola jää kaipaamaan työkavereita ja potilaita. Liperiläiset kun vain sattuvat olemaan niin mukavia ihmisiä. – Jos jokin muisto

Korvasienet ilahtuivat sateesta

Viimeisen viikon sateet saattoivat pelastaa kevään korvasienisadon. – Viikonloppuna kannattaa suunnata klassisille, vanhoilla korvasienipaikoille katsomaan, metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo vinkkaa. Tähän mennessä korvasieniä on saanut etsiä suurennuslasin kera. – Niitä on ollut kerta kaikkiaan vähän. Korvasienien rihmastot tarvitsisivat lumien sulamisvesiä, joita tänä vuonna ei ollut, Salo selittää. Korvasienet nousevat maan pintaan erityisesti ylivuotisilla hakkuuaukeilla,

Paras paikka oppia

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto on nimennyt liperiläisen Puromäen puutarha -yrityksen Pohjois-Karjalan vuoden 2014 työssäoppimispaikaksi. Liperiläisen kasvinviljelytilan omistajat Jukka ja Hanne Kinnunen ottivat MTK: n myöntämän kunniakirjan vastaan liiton kevätkokouksessa iloisin mielin. – Lähdemme harjoittelijoiden kanssa liikkeelle siitä, että he tulevat meille oppimaan uutta. Kaikki osaavat kitkeä ilman harjoitteluakin, Jukka Kinnunen selittää. Puromäen puutarhalla työssäoppimisjakson tavoitteena

Lahnahakkelus voittoon

Liperiläisen Pentti Juvosen resepti uuniperuna lahnahakkeluksella on voittanut Uuden karjalaisen keittiön kilpailun. – Uuniperunan pitkään haudutukseen perustuva valmistustapa on karjalainen ja ruokana uuniperuna on monikäyttöinen ja yksinkertainen, tuomariston puheenjohtajana toiminut Tarmo Wasenius totesi. Lahnaa tuomaristo kehui paikalliseksi ja terveelliseksi raaka-aineeksi. Sen pyynti vieläpä edistää järvien tilaa. Kiteellä käydyssä tasaväkisessä finaalissa oli mukana myös liperiläisen Niina

Laatumaitoa 40 vuotta

Kaisa Kivivuoren ja Jari Huikurin käsämäläisellä maitotilalla on tuotettu parhaimman E-luokan maitoa jo 40 vuoden ajan – aina siitä päivästä kun kannukoneet vaihdettiin putkilypsyyn. Rajapyykki rikkoutui ensimmäistä kertaa Liperissä. – Anoppi ja appiukko on tehnyt puolet huolellisesta työstä ja loput sitten me, Kaisa Kivivuori kertoo. – Ei laadukasta maitoa tuurilla tuoteta, vaan ammattitaidolla, hän jatkaa. Luomutilalla maidon

Puutarhassa kukkii

Aikaisen kevään ja myöhään vietettävän pääsiäisen vuoksi, pihaa koristetaan yhtä aikaa narsisseilla ja orvokeilla. Puutarhoilla kesä on jo alkanut. Luonnon vielä sulatellessa routaa, kasvihuoneissa on jo hyvän aikaa vihertänyt. Liperin kirkonkylällä, palolaitoksen naapurissa sijaitsevalla puutarhalla ensimmäiset kevään kasvit ovat jo puhjenneet kukkaan. – Pakkaset alkaa pikku hiljaa olla takana. Meilläkin lukuisat kukat ovat olleet jo

Nuotiot pannaan

Piittaamattomuus avotulentekokieltoa kohtaan on aiheuttanut töitä pelastuslaitokselle. Ensinnä roihahti viisi aaria Viinijärven Ristonkankaalla lauantaina. Maanantaina Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kielsi avotulenteon kokonaan, mutta roskien poltto sen kun jatkui. Kirkonkylällä Simananniementiellä sivullinen soitti palokunnan paikalle maanantaina iltapäivällä, kun roskakasa paloi ilman valvontaa. Samoin Viinirannantiellä sivullisen havainto valvomattomasta roskien poltosta toi paikalle sammutusautot. Itse polttoja löytyi etsinnän jälkeen ja

Kinos antoi kodin kuutille

Apukinokset osoittautuivat heti ensimmäisenä rakentamisvuotenaan uhanalaisen saimaannorpan pesinnän pelastukseksi. Ukonselälle kasattu apupesä kun antoi kodin helmikuussa syntyneelle kuutille. Metsähallituksen väkeä odotti yllättävä loiskahdus Liperin ja Rääkkylän välisellä Ukonselällä maanantaina – apukinoksen jäänteiden alla olevasta onkalosta pujahti joku veteen. – Kun pesästä löydettiin kuutin karvoja, niin aika varmasti se kuutti siellä onkalossa sukelsi, suojelubiologi Jouni Koskela iloitsi.

Yli viiden miljoonan työvoitto

Liperin kunta onnistui kuromaan vuoden 2013 alkuperäistä lumetalousarviota 5,7 miljoonaa euroa paremman tuloksen. Yli neljän miljoonan alijäämä vaihtui lopulta 1,6 miljoonan ylijäämään. Liperin kunnan johtavilla viranhaltijoilla ja luottamushenkilöillä oli tiistaina hymy herkässä – tilinpäätöstä oli ilo esitellä. – Tulos on huikea, mutta tämä on vasta välitilinpäätös, kunnanjohtaja Hannele Mikkanen viittasi tuleviin vuosiin. – Raju säästökausi

Lauantaina treenataan

Liperin kirkonkylällä, osoitteessa Mäntytie 19 sijaitseva kiinteistö roihahtaa liekkeihin lauantaiaamuna kello 10 – sikäli kun asiat etenevät käsikirjoituksen mukaisesti. Suunnitteilla ei suinkaan ole tuhopoltto, vaan Liperin paloaseman savusukellusharjoitus. – Pyrimme järjestämään kerran vuodessa tällaisen koulutustilaisuuden, missä palomiehet pääsevät treenaamaan savusukellusta aidossa tilanteessa, asemamestari Paavo Karvinen kertoo. Treenipaikat ovat kuitenkin harvassa, yhtä kohdetta kun voi ymmärrettävistä

Suomen Biathlonille lisää tuotantotiloja

Ampumahiihdon taulu- ja ratajärjestelmiä valmistava Suomen Biathlon laajentaa tuotantotilojaan Liperin Ylämyllyllä. Kuluvan vuoden aikana valmistuva halli liki kaksinkertaistaa tilat. Suomen Biathlonin yhteydessä toimivat myös alihankintaa tekevä Myllyn Koneistus sekä laseraseita valmistava Eko-Aims. – Laajennus tulee hyödyttämään näitä kaikkia, kertoo vuoden alusta nimitetty projektipäällikkö Janne Väistö. – Tästä on haaveiltu jo hyvä tovi. Varsinkin korkealle tilalle

Pöllöt äänessä pitkin pitäjiä

Lauhat säät saivat pöllökansan aloittamaan keväthuhuilut jo keskitalven taitteessa. Myös runsas myyräkanta petaa hyvää pöllökevättä. – Maaliskuun lopulla saattaa pesintä olla jo käynnissä, kun soidin on alkanut niin varhain, tuumii liperiläinen lintuharrastaja Kauko Rouhiainen. Rouhiaisen mukaan helmipöllöjen puputusta voi kuulla ympäri Liperiä. Myös harvalukuisemman lapinpöllön matalaa huhuilua on kuultu. – Myyriä on hyvin tarjolla, kun

Sähkö virtaa Tähkään

Liperin museoalueen pihapiiriin valmistunut halli sai maanantaina nimekseen Tähkä. Halliin kootaan parhaillaan sähköistymiseen liittyvää esineistöä. Löytyykö kaappiesi kätköistä 1940- ja 50-luvun vaihteen sähköistymiseen liittyvää esineistöä? Liperi-Seura on aloittanut koko maakunnan laajuisen esine- ja valokuvakeruun Sähkö– virtaa maaseudulle -näyttelyä varten. Näyttely avataan kesäkuun lopussa uudessa Tähkä-hallissa. – Miten paljon sähkö mullistikaan elämää maaseudulla, niin tuvan puolella

Liperille viestihopeaa ja Roivakselle pronssia

Liperin Hiihtoseuran nuoret naiset voittivat SM-hopeaa lauantaina Lahdessa. Mitalijuhlat kruunasi Kati Roivaksen SM-pronssi sunnuntain 20 kilometrin kilpailussa. Liperin värit ovat vakiinnuttaneet paikkansa hiihtomittelöiden kärkisijoilla, joten Hiihtoseura lähti nuorten SM-kilpailuihin mitäpä vähempää kuin mitalia hakemaan. Erityisesti tähtäimessä oli 20-vuotiaiden naisten kolme kertaa 3,3 kilometrin viesti, josta hopeaa kotiin toivatkin Kati Roivas, Johanna Pykäläinen ja Jenni Tolonen.

Laajennus ja uusi yritys Välikankaalle

Välikankaan teollisuusalue Ylämyllyllä saa uutta potkua, kun siellä jo toimiva Kaptas Oy tekee merkittävän laajennuksen ja joensuulainen Carelia Tools Oy siirtää toimintansa Kaptaksen naapuriin. Uutta tuotantotilaa valmistuu ensi vuoden aikana lähes 2 000 neliötä. Yritysratkaisut neuvotellut Lipertek Oy rakennuttaa Carelia Toolsille yli 1000 neliön tilat ja Kaptaksen kolme vuotta Liperissä toimineelle tehtaalle 845 neliötä uutta

Pakarinen palkittiin valmentajaurastaan

– Kun itsellä ei ollut nuorena valmentajaa, niin yritin sitten aikuisena antaa toisille apua, tokaisee Pokalin elämänura-palkinnon vastaanottanut Pauli Pakarinen. Liperin Roukalahdella syntynyt Pauli Pakarinen on valmentanut yleisurheilijoita peräti kuudella, jos ei jopa seitsemälläkin eri vuosikymmenellä. Nestorin valmennettavat ovat saavuttaneet tuona aikana yli 200 SM-tason mitalia. – Itse olin korkeushyppääjä, mutta kaikkia muita paitsi kävelyä

Perhekummitoimintaa käynnistellään Liperissä

MLL:n kouluttamat, vapaaehtoiset kummit kulkevat perheiden rinnalla, ohi haasteellisten vaiheiden. Perhekummitoiminta on rantautumassa Liperiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa lapsiperheet voivat saada tukea arkeensa vapaaehtoisina työskenteleviltä, Mannerheimin Lastensuojeluliiton kouluttamilta perhekummeilta. – Perhekummin kanssa voi lähteä vaikka vaunulenkille tai paistaa pullaa. Ajatuksena on tarjota vanhemmuuteen tukea kuunnellen ja keskustellen – lasten- tai kodinhoitaja perhekummi ei

Laiturilta kirkkoon, sukuloimaan tai meijerille

Rääkkylä oli aikanaan vilkas laivapitäjä, josta lähikaupunkeihin matkasivat samassa laivassa niin koulupojat, turistit kuin lehmätkin. Laivaliikenteen vilkkaimpaan aikaan, eli 40-50-luvuilla, Joensuun ja Savonlinnan välillä seilasi laiva kahdesti päivään. Rääkkylään kuulunut Heinoniemi, joka liitettiin takaisin Kiteeseen vuonna 1954, oli ensimmäinen rääkkyläläispysäkki Savonlinnasta päin matkatessa. Seuraavaksi laivan köydet kiinnitettiin laituriin Haapasalmella, Voiniemessä ja Kivisalmessa. Sitten paatit suuntasivat

Puunkorjuu pääsi vauhtiin

Alkutalven hankaluudet puunkorjuussa jäivät taakse pakkasten myötä. Koneet ovat päässeet metsiin, mutta talvikausi jää lyhyeksi. – Viime vuonna talvileimikoita päästiin korjaamaan jo joulukuun alussa. Siihen nähden nyt ollaan puolitoista kuukautta myöhässä, toteaa metsäasiantuntija Jouni Räsänen Metsä Groupin Ylämyllyn toimistolta. – Vuosittaista vaihtelua toki on. Aivan tällaista talvea en kuitenkaan muista hetkeen olleen. Märkä maa otti

Käsämä kokosi rivinsä

Kuulemistilaisuus veti koulun liikuntasalin täyteen tuohtuneita vanhempia. Liperin kunnan sivistystoimen järjestämää maanantaista kuulemistilaisuutta leimasi epäusko, huoli ja suuttumus. Miksi lopettaa koulu, joka on täynnä elämää? Valtuuston talousarviopäätös määrärahojen jäädyttämisestä tuli ennen joulua, miksi kuntalaisia kuullaan vasta jälkeenpäin? Päättäjiltä vaadittiin vastauksia, eikä vanhemmilta juuri löytynyt ymmärrystä lakkautussuunnitelmille. Kiitosta ei saanut myöskään tapa, jolla tieto lakkautusuhasta tuli.

Terveysaseman voi nyt valita

Kansalaiset ovat voineet valita oman terveysasemansa vuoden alusta alkaen vapaasti mistä päin Suomea tahansa. Valinnanvapaus koskee kaikki kiireettömiä lääkäreiden, hoitajien ja hammaslääkäreiden palveluja. Samaan valintaan kuuluvat fysioterapiapalvelut ja reseptien uusiminen. Valinta on tehtävä kirjallisesti ja se koskee kaikkia edellä mainittuja palveluja yhtenä pakettina. Vaihdoksen voi tehdä korkeintaan kerran vuodessa. Siirtymävaiheessa esimerkiksi Liperissä asuva saattoi valita

Multamäkeen halutaan elämää päivälläkin

Liperin Ylämyllyllä sijaitseva Multamäen tila viettää sydäntalven hiljaiseloa hangen alla. Mutta mikäli arkkitehti Marja Saurinin suunnitelmat toteutuvat, muutaman vuoden kuluttua kuusikon tilalla on uudenlainen, elävä asuinalue. – Suunnitteilla on tiivis, kylämäinen alue, josta löytyy palveluita päiväkodista vanhusten asumisjärjestelyihin. Tavoitteena on, että Multamäessä olisi myös työpaikkoja. Multamäki sijaitsee noin kilometrin verran Ylämyllyn taajamasta Liperiin päin. Maan-omistajan

Erätulilla jaettiin tunnustusta ja pohdittiin tulevaa

Perinteiset Pohjois-Karjalan Erätulet sytytettiin tänä vuonna Liperin Ristinpohjassa. Samalla jaettiin tunnustusta eräasioissa kunnostautuneille. Vuoden Erämieheksi valittiin liperiläinen Pertti Harinen. Pertti Harinen on vaikuttanut pitkään rääkkyläläisessä Salo-Kytät -metsästysseurassa. Lisäksi hän on ansioitunut muun muassa koiraharrastajana. Vuoden Kalamies -tittelin sai puolestaan kontiolahtelainen Leila Matikainen, joka on kilpaillut onkilajeissa maailmanmestaruustasolla asti. Erätulipuheen piti Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen. Hän

Esitys on – eurot kateissa

Viinijärven yläaste säilynee, mutta nykyisen neljän sijasta vain 2-sarjaisena. Esiopetus taajamassa siirtyy koululle ja kyläkoulujen 5 ja 6 -luokkalaiset siirtyvät taajamakouluihin. Ratkaisulla saatavien säästöjen määrää ei kunnanhallituksen päätös kerro. Euroja pohditaan vielä erikseen ensi viikolla. Esityksen mukaan oppilaaksi ottoalueet poistuisivat ja ryhmäkokoja pystyttäisiin vapaammin tasaamaan. Säästöjä syntyisi siitä, ettei tilainvestointeja tarvita. Päätös syntyi hallituksessa äänin

Väsymätön kannustaja sai tämän vuoden Antin

– Hän jaksaa käydä lukemattomissa tapahtumissa, peleissä ja muissa harrastuksissa työn ulkopuolella kannustamassa ja kiittämässä kaikenikäisiä liperiläisiä, vaikka on työssään ollut viime vuodet melkoisessa pyörityksessä. Se vahvistaa esimerkiksi pienten lasten itsetuntoa ja harrastusintoa suuresti, kun kunnanjohtaja vaivautuu katsomoon ja sen jälkeen pukuhuoneeseen kiittämään suorituksesta. Enpä ole nähnyt muiden vastaavanlaisessa asemassa olevan tekevän niin edes virka-aikana.

Ateria automaatista

Ensimmäiset Menumat-ateriat lämpiävät ikäihmisten kodeissa joulukuussa. Viinijärven ja Ylämyllyn kotihoidossa aloitetaan joulukuussa puoli vuotta kestävä uusi ateria-automaattikokeilu. Ikäihmisten koteihin sijoitetaan Menumat-laite, jossa yhdistyvät pakastin ja lämmitysosa. Laite korvaa kunnan ateriapalvelun, kun pakastimeen mahtuu jopa 18 ruoka-annosta. – Tämä lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ruuan ja ruokailuryhmin suhteen, Eeva-Leena Mustonen kotihoidosta kertoo. Käytännössä asiakas saa itse valita 70

Jumppahuone on paras

Lautasuon päiväkoti vihittiin ministeri Susanna Huovisen kanssa leikkien ja laulaen. Liperin uusin päiväkoti vastaanotti eilen keskiviikkona vieraita ja vihmomista. Kunnan henkilöstön, peruspalveluministerin ja perheiden yhdessä viettämät leikkituokiot sekä seurakuntien vihkimisseremoniat toivottivat päiväkodille monia vuosia. – Jokos te odotatte joulua, ministeri Huovinen tiedusteli Hemulit-ryhmän lapsilta ennen jumppahetken alkua. – Meillä on jo jouluvaloja. – Meille on

Puuhellat otettiin käyttöön

Monessa liperiläis- ja rääkkyläläistuvassa nautittiin sunnuntaina puuhellan lämmöstä. Kiitos Eino-myrskyn. Teille ja pihoille kaatuneita puita, lentäviä telttoja, pimeitä liikuntasaleja ja lossiliikenteen katkeaminen. Sunnuntaina maakuntaan saapunut Eino-myrsky oli yksi pahimmista myräköistä miesmuistiin. Sähköttä oli sunnuntaina valtaosa Liperin ja Rääkkylän talouksista. Käsämässä asuva Sonja Alm kertoo, että heillä katko oli 18,5 tuntia yhteen menoon, sunnuntai-iltapäivästä maanantaiaamuun. –

Riihilammen kunto huolettaa

Liperin kirkonkylän kupeessa sijaitsevan Riihilammen kunnosta ollaan huolissaan. Lähialueen asukkaat ovat keskustelleet asiasta kyläilloissa, mutta ovat ottaneet aiheesta yhteyttä myös Ely-keskukseen. Kirkonkylän taajamaan kuuluvan Kuusikkolan alueen asukkaiden huoli liittyy lähinnä uimarannan huonoon kuntoon. Ranta on liettynyt ja siellä säilytetään veneitä. Kaislikkoa on jonkun verran, mutta lähinnä aivan vesirajan tuntumassa. Ely-keskuksen Tiina Käki on käynyt paikalla

Urut eivät nyt pauhaa

Urut soivat Liperin kirkossa seuraavan kerran vasta joulun tienoilla. Siihen saakka kirkossa kaikuvat pianomusiikin sävelet, sillä urkujen restaurointi on parasta aikaa käynnissä. Viime viikolla liperiläisen pyhäkön urkuparvella hääri kolme urkurakentajan tittelin omaavaa miestä purkamassa kookasta soitinta pieniin osiin. Osat kuljetettiin kunnostettavaksi sotkamolaiselle verstaalle. – Puuosat puhdistetaan ja tarvittaessa maalataan uudestaan. Pilleihin tulleet lommot oiotaan. Mitä

Liperiin yhden yläkoulun malli

Liperin sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Viinijärven yläkoulun oppilaat sijoitetaan ensi syksynä Liperin kouluun. Kaikki yläkoulun oppilaat mahtuvat tilojen puolesta Liperin koulukeskukseen, kun oppilasryhmien kokoa kasvatetaan nykyisestä 16-18 oppilaasta keskimäärin noin 22-23 oppilaaseen. – Mikäli ryhmäkoot säilyisivät ennallaan, tarvittaisiin lisärakentamista noin kuuden luokan verran, sivistysjohtaja Arto Jormalainen kertoo. Oppilasmäärä koulukeskuksessa nousisi noin 625

Ideoita, jotka toteutetaan

Maailma tarvitsee nyt isoja ajatuksia. Voisiko Vaiviossa tällä viikolla muhivalta innovaatioleiriltä löytyä ideoita, miten nopeat nettiyhteydet hyödynnetään sote-palveluissa? Maaseudun palvelut karkaa, kaikki kustannukset nousee ja väestö ikääntyy. – Jotenkin asia ratkaistava. On pakko. Kainuusta on kerrottavaksi hyviä esimerkkejä, miten laajakaistan avulla ikäihmiset ovat voineet asua pidempään kotona, innovaatioleirin mahdollistaneen maaseutuverkostoyksikön Lauri Hyttinen ja leirin toteuttaneen

Kolmen kylän kimppa

Liperin itäisissä osissa on pistetty putkea maahan jo viikon verran. Kolmen kylän vesihuoltohanke on viimein liikahtanut eteenpäin. Mattisenlahden, Puromäen ja Salokylän yhteinen viemärihanke on lähti viime viikolla liikkeelle Mattisenlahden ja Ylämyllyn rajalta. – Ensimmäisessä vaiheessa viemäri vedetään Mattisenlahden kylän ydinosiin noin 60 taloudelle. Mukaan toki ehtii vielä useampikin talous. Vaikka koneet hitusen olisi ehtineet ohikin,

Suunniteltu on – ja jotain jo tehtykin

Liperin kirkonkylän asukkaat ovat laatineet suunnitelman asuinympäristönsä varalle. Tori, meijerin miljöö, Makasiinin ranta ja tyhjyyttään huutava pienten koulu. Siinä keskeisimmät kehittämisen paikat Liperin kirkonkylällä. Ainakin jos uskomme kirkonkylän kyläsuunnitelman laatineita – ja miksi emme uskoisi. Juuri paikalliset asukkaathan tuntevat parhaiten elinympäristönsä vahvuudet ja heikkoudet. Vastikään valmistunut kyläsuunnitelma on pitkähkön työn tulos: viimeksi kuluneen vuoden aikana

Kirjausvirhe huononsi tulosta

Rääkkylän vuoden 2012 tilinpäätös olisi voinut olla enemmänkin plussalle. Valopiuhan avustuksen kirjausvirheen vuoksi ylijäämää kertyi viime vuodelta ”vain” 57 000 euroa. Rääkkylässä on jo valitettavasti totuttu siihen, että kunnan tilinpäätös valmistuu syksypuolella. Valtuusto pääsi käsittelemään sitä tänä vuonna syyskuun viimeisenä päivänä – vieläkään ei olisi ollut valmista, jos kunta ei olisi kotiuttanut tilinpäätöksen laatimista Tilike-kuntatilitoimistolta

Mylly kaavan ympärillä jauhaa

Pohjois-Karjalan Ely-keskus yhtyy Joensuun kaupungin kantaan, jonka mukaan Rääkkylä on laatimassa Oriveden rantaosayleiskaavasta lain vastaista. Ely-keskuksen lausunnon mukaan kaavaluonnos ei täytä ranta-alueiden kaavoitusta koskevia vaatimuksia, jotka on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lausunnossa todetaan, että luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilymistä ei edistetä kaavassa. Lisäksi maakuntakaavan ohjausvaikutusta ei ole otettu huomioon. Kaavaluonnos ei Ely-keskuksen mukaan turvaa uhanalaisen saimaannorpan
Kotiseutu-uutiset.com
Evästeasetukset

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parhaan mahdollisen käyttökokemuksen tarjoamiseksi. Evästeet tallennetaan selaimeesi ja ne auttavat meitä tunnistamaan sinut, kun palaat sivustolle. Ne myös auttavat tiimiämme ymmärtämään, mitkä verkkosivuston osat ovat sinulle mielenkiintoisia ja hyödyllisiä.