Kirjausvirhe huononsi tulosta

Matti Kontiainen esitteli valtuustolle Valopiuhan liittymislukuja: 472 liittymää käytössä, tuhat liittyjää tiedossa.

Rääkkylän vuoden 2012 tilinpäätös olisi voinut olla enemmänkin plussalle. Valopiuhan avustuksen kirjausvirheen vuoksi ylijäämää kertyi viime vuodelta ”vain” 57 000 euroa.

Rääkkylässä on jo valitettavasti totuttu siihen, että kunnan tilinpäätös valmistuu syksypuolella. Valtuusto pääsi käsittelemään sitä tänä vuonna syyskuun viimeisenä päivänä – vieläkään ei olisi ollut valmista, jos kunta ei olisi kotiuttanut tilinpäätöksen laatimista Tilike-kuntatilitoimistolta toukokuussa.

Rääkkylän verotulot lisääntyivät viime vuonna, mutta valtionosuudet taas eivät nousseet odotetunlaisesti. Kunnan vuosikate oli 483 000 euroa, josta tehtiin poistoja 426 000 euron verran.

Mikäli Valopiuhalle osoitettu avustus olisi kirjattu oikein, olisi vuoden 2012 tulos ollut 250 000 euroa ylijäämäinen.

– Korjaamme asian ensi vuoden kirjanpidossa, vs. kunnanjohtaja Tuula Luukkonen selitti.

Lainamäärä väheni viime vuonna 840 euroon asukasta kohti.

Kumulatiivista alijäämää kunnalle jää vielä 1,2 miljoonaa euroa.

Talous seurantaan

Tarkastuslautakunnan jäsen Merja Leskinen esitteli valtuutetuille tarkastuslautakunnan huomioita viime vuodesta.

– Kaikki hallintokunnat ylittivät budjettinsa. Toisaalta talouden seurantaa ei ole voitu tehdä, joten tähän on suhtauduttava pehmeästi.

Leskinen kertoi tarkastuskertomuksessa kiinnitetyn huomiota sote-puolen kadoksissa oleviin euroihin ja teknisen toimen resurssien vähäisyyteen.

Keskustalainen kunnanhallituksen puheenjohtaja Harri Laasonen oli iloinen, että käyttötalous on saatu pidettyä kunnossa.

– Juustohöylämalli on jo nähty ja valtuuston tahto on pitää peruspalvelut hyvällä tasolla. Miten tästä jatketaan, taitaa olla valtiosta kiinni.

Satu Melkko (kd) halusi kiinnittää huomiota lisääntyneeseen henkilöstömäärään. Neljän työntekijän lisäystä selitettiin muun muassa oppisopimuksilla.

Karvonen Liperistä

Valtuusto valitsi kuntaan uuden kunnaninsinöörin Mika Karvosen Liperistä. Hän aloittaa työssään lokakuun loppupuolella.

Perussuomalaisten valtuutettu Kari Kulmala toivoi, että johtavat viranhaltijat kävisivät näyttäytymässä haastatteluryhmän lisäksi myös valtuutetuille.

– Meillä ei ole ollut tapana, mutta tuo olisi kyllä hyvä ajatus, Raili Makkonen (kesk.) totesi.

Valtuutetuilla tuntui olevan pitkä lista asioita, joita laittaa teknisellä puolella kuntoon. Kunnassa on tehty vähänlaisesti investointeja viime vuosina. Investointitarpeita olisi niin kunnan asuinkiinteistöissä kuin koulun salaojituksessakin.

– Voitas kyllä harkita, että jos tehhään kokonaan uusi koulu, Arvo Tikkanen (ps) tokaisi.

Raili Makkonen (kesk.) painotti investoimista nyt kiireesti.

– Investoinnit on tehtävä nyt itsenäisenä, ajoissa.

Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Ville Hirvonen (kesk.) toppuutteli hieman tahtia.

– Meillä on ihan perusremonttia nyt tehtäväksi. Hyvä, ettei uuden kunnaninsinöörin tarvitse tulla tänne peukaloitaan pyörittelemään.

Satsausta nuoriin

Keski-Karjalan kuntien seutusopimus ei kirvoittanut keskustelua. Sen sijaan yhdistetty liikunta- ja nuorisostrategia tuntui olevan monen valtuutetun sydäntä lähellä.

Vapaa-aikasihteeri Jyrki Kymäläinen poimi suunnitelmasta tärkeimpinä asioina uusien liikuntalajien tuomisen paikkakunnalle, ulkoilumahdollisuuksien parantamisen, järjestöjen tukemisen sekä koulujen harrastekerhojen uudistumisen.

– Viime talvena kokeiltiin ensimmäisen kerran harrastekerhoja heti koulun jälkeen. Tällöin kyyditys kotiin järjestettäisiin vasta kerhon jälkeen. Kaikilla kun ei ole mahdollisuutta tulla salille ilta-aikaan.

Nuorten liikkumaan innostamisesta Kymäläisellä oli selkeä visio.

– Koululle rakennettu liikunta-areena on todistanut, että nuoriso liikkuu todella paljon enemmän, olosuhteet ovat kunnossa.

Valtuustossa hyväksytyn strategian mukaan erilaisia ulkoilureitistöjä on tarkoitus kunnostaa entisestään ja saattaa ne paremmin asukkaiden tietoon. Tuure Hirvonen (kesk.) toivoikin, että kylille viritetyt lähiliikuntapaikat saadaan yhteiseen luetteloon.

Valtuustossa moni esitti huolensa suosittujen kävelyreittien turvattomuudesta. Erityisesti ”alatien lenkki”, eli Kylätien jatkeen kautta Kiteentielle ja sitä pitkin takaisin kiertävä reitti, koetaan vaaralliseksi kevyen liikenteen väylien puutteen vuoksi.

Teiden muutoksia odotellessa Irja Ihalainen (kesk.) esitti, että olisiko lenkkeilijöitä syytä ohjata enemmän toisille reiteille.

Vastaa