Ansiokas yhteistyö toi Pohjois-Karjalan vuoden kylä 2012 -palkinnon Oravisalon ja Varpasalon kyläparille. Pohjois-Karjalan Kylät -yhdistyksen ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viime sunnuntaina myöntämän tunnustuksen perusteluissa mainitaan myös, että toiminta on erittäin monipuolista ja tavoitteellista. Oman alueen vahvuudet on osattu kaivaa esille rakennemuutoksen paineissa. Raadin mukaan perinteisen kylätoiminnan lisäksi palkitut muun muassa kehittävät kylämatkailupalveluita sekä järjestävät monipuolisia kulttuuritapahtumia.

Rasivaaran entinen koulu ei ole pelkästään tietotekniikkapainotteinen työympäristö. Siellä on myös moottoripyöräilijöille suunnattu kahvila. – Tykkään kaikesta mikä pärisee ja kulkee kahdella pyörällä. Jaettu ilohan tuplaantuu, joten tarkoituksena on luoda rento paikka kahvilla piipahtamiseen, paikan puuhamies Jaakko Löppönen taustoittaa. Travelneer Oy on uudistanut Rasivaaran entisen koulun tiloihin yrityksensä toimitilat. Vuorossa on kevennystä töiden lomassa virkistäytymiseen.

Viinijärven Urheilijat tasoitti otteluvoitot naisten Superpesiksen välierissä 1-1:een. ViU kaatoi torstai-iltana kotikentällään sarjan ykkössuosikki Kirittäret 1-0 (2-2, 2-2, 1-0). Viinijärven sankariksi nousi kaatosateessa pelatussa supervuorossa Inka Pietilä. Kakkostilanteessa lyöntivuoroon tullut Pietilä iski läpilyönnin kakkosrajasta, ja vikkeläjalkaisella Anu Pulkkisella oli helppo työ tuoda kotijoukkueelle supervuoron ainoa juoksu. – Oli tiukka vääntö ja loistavaa taistelua meiltä, ottelun

Pohjois-Karjalan Yleisurheilu ry on myöntänyt rääkkyläläiselle Teemu Keroselle villin kortin Kalevan Kisoihin pituushyppyyn. Oravisalon Urheilijoita edustava Keronen lienee historian ensimmäinen rääkkyläläistä seuraa edustava kilpailija yleisurheilun SM-kilpailuissa. Vasta 17-vuotias Teemu Keronen on nuoresta iästään huolimatta hypännyt hurjia pituustuloksia jo useampana kesänä. Kalevan Kisojen tulosrajaa, 700, oman ikäluokkansa huippu ei kuitenkaan vielä ole ylittänyt. Hänen ennätyksensä on

– Maatiaisruis on viljelyvarma ja vastustuskykyinen. Myös puimaan päästään aikaisemmin, kuvailee viinijärveläinen Kosti Parviainen. Parviaisen Iivo-syysruis on yksi viidestä rekisteröidystä alkuperäisruislajikkeesta. Alkuperäisruis on valittu kuluvan vuoden maatiaiskasviksi. – Setäni toi rukiin Sortavalasta vuonna 1932. Sitä on viljelty tilalla siitä lähtien, Parviainen kertoo ja tähdentää, että Iivo on kuitenkin eri lajike kuin sortavalalainen esi-isänsä. – Rukiit

Vadelmapensaissa komeilevat vihreät raakileet punastuvat yksi toisensa jälkeen kuin merkkinä siitä, että pian on aika herkutella. Lopultakin, saattavat vadelmanystävät todeta – onhan sadon kypsymistä saanut tänä suvena odotella hieman tavanomaista pidempään. Syy moiseen löytyy kesän puhutuimmasta ilmiöstä, viileästä ja sateisesta säästä. – Sateisesta säästä ei ole vielä ollut haittaa vadelmalle. Ratkaisun hetket ovat kuitenkin käsillä:

Kasvaako pihasi reunalla jättipalsamia? Se on kauneudestaan huolimatta ongelmallinen vieraslaji, jonka leviäminen naapurin puolelle tai metsään tulee estää. Juuri nyt, ennen siementen muodostumista, on palsamin torjunnan aika. – Kasvit leviävät istutustaimikkoon ja tukehduttavat alleen tervalepän ja kuusen taimet, Uki Niemeläinen harmittelee. Liperin Kaskesniemessä asuvat Niemeläinen ja Maire Gröhn-Niemeläinen ovat taistelleet itsepintaisten jättipalsamikasvustojen kanssa usean vuoden

Pohjois-Saimaan ainoa kuutti elelee tällä hetkellä mitä todennäköisimmin lähellä Liperin kirkonkylää. Heikki Siltanen näki kuutin viikko sitten keskiviikkona pariin otteeseen kymmenen metrin päästä. – Näin sen vajaat kolmen kilometriä Kirkkolahdelta etelään päin. Se ei pelännyt venettä ollenkaan, vaan ui uteliaana vierellä, Siltanen kertoi. Jo aiemmin viime viikolla veneilijät olivat bonganneet sen hieman etelämpänä, Kiiskinselällä. Kuutti

Säilörehun teko alkoi Liperissä hyvissä ajoin. Sitten sadepäivät löivät kapuloita rattaisiin. Juhannuspoudan ansiosta urakka on kuitenkin loppusuoralla. – Aloittamaan päästiin viikon verran normiaikataulua edellä, mutta sateiden vuoksi rehunteko venyi loppupäästä, kertoo Liperin kunnan maaseutusihteeri Pertti Iivanainen. Viivästys näkyy rehun laadussa. – Alussa laatu oli erinomainen, mutta nyt nurmi on päässyt auttamatta vanhaksi. Myös kosteus on

Liperin kirkonkylän maisemaa hallitsevat pellot, kuten leipäpitäjälle sopii. Työn alla olevan yleiskaavan tiimoilta halutaan lisätä vuorovaikutusta kaavoittajan, maatilojen ja asukkaiden kesken. Kirkonkylällä ja sen lähiympäristössä on parikymmentä suurempaa maatilaa ja saman verran pienempiä. Niiden koko vaihtelee kymmenestä 250 hehtaariin. Sekä olemassa oleva että tuleva asutus sijoittuvat siis käytännössä tilojen naapuriin. – Maatalous ja peltomaisema ovat

Jännääkin jännempi Taisto-liikuntakampanjan finaali huipentui viime perjantaina Liperin koulun voittoon aikavertailun perusteella. Jo ennen kuin TV2:n ohjelma ehti perjantaina purkista ulos, tiesi moni liperiläinen juhlia Suomen kovakuntoisimman koulun puolesta. Tieto liperiläisnelikon voitosta levisi perjantai-iltapäivänä puhelinten ja netin välityksellä kuin kulo valkeanaan. Helsingistä puhelimella tavoitettu opettaja Sari Sjöblom oli aiheestakin ylpeä oppilaistaan. – Ei me itsekään

Viinijärven asemakaavaehdotusta esiteltiin viime keskiviikkona kouralliselle kiinnostunutta kuulijakuntaa. Tekeillä olevilla muutoksilla kaava halutaan päivittää nykytarpeita vastaavaksi ja tarkentaa suojelumääräyksiä. Uutta on Kuopion tien varteen kaavoitettava asuinalue. Uusien rakennuspaikkojen osalta jännitystä pitävät yllä Museoviraston selvitykset. Kuun vaihteessa aloitettavissa kaivauksissa tutkitaan, ulottuuko jo tiedossa oleva Taipaleenjoen varren kivikautinen asuinpaikka kaavailluiden tonttien alueelle. – Esihistoriallisten asuinpaikkojen olemassaolo kertoo

Ylämyllyläinen Henna Ahonen on peloissaan lasten puolesta, niin omien kouluikäisten lastensa kuin muidenkin. Pelon on saanut aikaan Ylämyllyn koulun tuntumassa autoillut mies, joka on houkutellut koululaisia kyytiinsä tarjoamalla näille karkkia. – Toivottavasti yksikään lapsi ei erehdy lähtemään tämän miehen tai kenenkään muun tuntemattoman kyytiin, Ahonen sanoo. Ahosilla lasten ahdistelijoista on viime aikoina keskusteltu paljonkin. Lapsille

Uuden Toimelan rakennushanke etenee hyvää vauhtia. Käsämäntien entisistä rivitaloista kuoriutuu kesäkuun loppuun mennessä nykyaikainen toimintakeskus. Toimela palvelee valmistuttuaan mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten asunto- ja harrastetiloina. Lisäksi tiloihin tulee toimistoja. Aiemmin vanhainkodin asuntolana toiminut L-kirjaimen muotoinen rivitalo on muuttunut eniten sen terveyskeskuksen puoleisesta päädystään. Aiemmin kokonaan yksikerroksisessa rakennuksessa on nyt myös korkea osa, jota varten kattoa on

Estonian Air avasi maanantaina historian ensimmäisen säännöllisen lehtoyhteyden Joensuusta Eurooppaan. Estonian Air lentää jatkossa neljästi viikossa Joensuun ja Tallinnan väliä. Aikataulu mahdollistaa niin parin päivän työmatkojen kuin viikonloppulomien viettämisen Suomenlahden puolella jos toisella. – Itse asiassa Joensuun keskustassa asuva pääsee nyt helsinkiläistä nopeammin Tallinnaan. Tämä on aikamoinen erävoitto, maakuntajohtaja Pentti Hyttinen naureskeli lentokentällä. Yhteyslentojen avulla

Lintujen kevätmuutto on alkanut. Pohjois-Karjalassa havaintoja on tehty niin laulujoutsenista, harmaalokeista kuin muuttomatkalla olevista maakotkistakin. Keski-Karjalan Luonto ry:n aktiiveihin lukeutuva Markku Halonen toteaa, että lintujen kevätmuutto etenee pitkälti tavanomaisen marssijärjestyksen mukaisesti. – Ainakaan yhtään etuajassa ei olla. – Tavallisesti laulujoutsenet ovat ensimmäisiä Pohjois-Karjalaan saapuvia muuttolintuja. Ensimmäiset havainnot joutsenista tehtiin viime perjantaina Pitkäjärvellä Kiteellä, ja epäilisin,

Ylämyllyläinen Kaptas Oy pyrkii taantuman aikana luomaan uskoa suomalaiseen työhön teollisuuden tuotantoa tehostamalla. – Aiemmin pakkotahtisesti työtä tehneiden ihmisten työ helpottuu, kun he automatisoinnin ansiosta käyttävät koneita. Samalla tehokkuus kasvaa ja linjastolta valmistuu tavaraa entistä nopeammin, Välikankaalla sijaitsevan Kaptas Oy;n toimitusjohtaja Pertti Tykkyläinen ja tuotantojohtaja Kari Sinkkonen selvittävät automatisoinnin hyötyjä. Ratkaisuilla tehoja Kaptaksen tunnetuin työala

Pohjois-Karjalassa vierailleelle kuntaministeri Henna Virkkuselle annettiin yhtä kylmää kyytiä kuin mitä valtiovalta on maakunnan suuntaan puhaltanut. Kuntauudistuksen kierros aloitettiin tiistaina Pohjois-Karjalasta. Ministeri Virkkusta odotti Joensuun konservatorion pihalla mielenosoitus ja runsas mediaväki. – Ei vielä ole mitään päätetty, runsaasta vastaanotosta yllättynyt Virkkunen kommentoi televisiokameroille. Itse kuntauudistus ei kuitenkaan ratkaise Virkkusen mukaan vielä paljonkaan; avainasemassa on palvelujen

Lautasuon koulun lisärakennuksen kunnostus ja laajentaminen kolmen ryhmän päivähoitotiloiksi ei tuo nopeaa helpotusta varhaiskasvatuksen tilaongelmaan Ylämyllyn alueella. Suunnittelu, määräysten mukainen kilpailutus ja itse rakentaminen vievät aikaa runsaan vuoden verran, arvioi Liperin kunnan tekninen johtaja Taisto Tuononen. Suunnittelutarjouspyynnöt kunta postitti viime viikolla. Teknisen lautakunnan on tarkoitus valita suunnittelija 14.2. pidettävässä kokouksessa. Rakentamisesta tehdään päätökset erikseen. -Tavoitteena

Poitsu hymyilee autuaan tietämättä siitä, että hän ohitti monta lajitoveriaan vuoden ensimmäisen liperiläisvauvan kilvassa.