Lähes 50 vuotta paikallislehteä sisältää tavallaan saman aikajakson levikkikuntiensa historiaa. Siihen on jäänyt myös jäljet lehden omasta toiminnasta. Kotiseutu-uutiset on ehtinyt tänä aikana monin tavoin vaikuttaa alueensa asioihin ja kannustaa sen aktiivisia toimijoita, muutenkin kuin tekstipalstoillaan. Kotiseutu-uutisten perustaja Esko Vähämäki oli puuhaamassa paikallista yrittäjäyhdistystä Liperiin, ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Lehti palkittiin Vuoden yrittäjänä 1981. Kotiseutu-uutiset

Selvittäjien Rääkkylälle eilen tarjoama tie näyttää huonoon suuntaan ja osuu kehnoon saumaan. Kunnan päättäjät lähes yksissä tuumin vastustavat liittämistä, itsenäisyyden kannalla seisoo myös pääosa kuntalaisista. Heidän huutonsa hukkuu siihen valitusten ja vastustamisen kuoroon, jossa koko maa juuri nyt huutaa. Rääkkyläläiset eivät saa ääntään kuuluviin, kun päättäjät ovat tulleet kuuroiksi vastalauseille – riippumatta niiden laadusta.

Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit lukea artikkelin.

Tämänkertainen Kotiseutu-uutisten teemanumero antaa perustellun syyn tarkastella ikääntyvien ihmisten asioita ja asemaa Liperissä ja Rääkkylässä. Toinen hyvä perustelu on oma sijoittuminen ikäportaikossa. Eläkekynnys on ylitetty jo aikoja sitten, mutta nyt ollaan siirtymässä siihen sarjaan ihan oikeasti, tarkemmin sanottuna Seniorineuvolan ylemmälle portaalle.

Tämä talvi koettelee poikkeuksellisesti. Pakkaslukemat purevat jo sinällään, viima tuo ulkona jopa kymmenen astetta lisää miinuksia ja pitkäaikainen kylmä jakso alkaa koetella vähän kaikkia rakenteita. Jos pakkaslukemia tulkitsee paikkakunnittain, kylmimpänä tämän talven tuntevat rääkkyläläiset, joilta ollaan nyt viemässä kunnallinen itsenäisyys pikavauhtia.

Viime viikon Kotiseutu-uutisissa esitelty Pohjois-Karjalan Liikunnan tutkimus kuntien panostuksesta liikuntaan, antaa aiheen Liperin tilan vakavaan pohdiskeluun, huolestumiseenkin. Sen perusteella Liperi ei sijoitu Pohjois-Karjalan liikuntaystävällisimpien kuntien joukkoon. Tulokset synnyttävät kuvan lyhytjänteisestä päätöksenteosta, jossa pitkäjänteisyys häviää hetken ratkaisuille.

Vuosien myötä Leipäpäivästä on kehittynyt kunnan ykköstapahtuma. Ovet ovat avoinna tuhansille kävijöille nyt Liperin juhlavuotena. Leipä, usein juuri rukiinen, on ollut liperiläisen ja monen muun maaseutupaikkakuntalaisen perusevästä kauemminkin kuin tuon juhlittavan 140 vuotta.

Samalla kun valtakunnallisesti käydään voimakasta keskustelua monikulttuurisuudesta, on paikallisesti lähinnä thaimaalaisten marjanpoimijoiden marssi ”meidän” marjapaikoillemme nostattanut voimakkaita tunteita. Erityisesti Rääkkylässä on paikallinen väki noussut takajaloilleen. Tässäkin asiassa on vähintään kaksi puolta. Kotinsa pihapiiristä tai tutuilta lähialueilta talven marjansa keränneet kokevat ulkomailta tulevien poimijoiden tulon haitalliseksi, jopa oikeuksia loukkaavaksi. Kodin lähipiiri halutaan pitää koskemattomana yhtä lailla

Kuntaliitoskeskustelu Liperissä ja Rääkkylässäkin on rauhoittunut ja julkinen painostus pieniä kuntia kohtaan on ilahduttavasti helpottunut. Kun Liperin talous on vielä korjautunut, tuntuu oikeasti helpommalta hengittää. Viimeisiään vetelevä hallitus ei päässyt asiassa tavoitteeseensa ja voisi olettaa, että ainakin toistaiseksi marssitaan korkeintaan vapaaehtoisuuden tiellä. Liian heikossa hapessa olevat kunnat joutunevat jatkossakin luopumaan omasta vaakunastaan.   Yhteistyölle on

Jokaisen virkeästi toimineen yhdistyksen ajautuminen lopetuspäätökseen on takaisku vapaaehtoistyölle ja paikkakunnalle. Jokaisen vapaaehtoistyön tekijän väsähtäminen on jostain hyödyllisestä työstä tai avusta pois. Ihmiset näitä verkostoja tarvitsevat ja yleensä niitä myös arvostavat. Lions Club Liperi Kiessit on tehnyt pitkän ja arvokkaan työn liperiläisten hyväksi. Sen erityisteemana on ollut kehitysvammaisten moninainen tukeminen. Vuosikymmeniin on sisältynyt runsaasti henkistä

Liperin kunnan tuoreimmat talousluvut ovat kohtuullisen mukavaa luettavaa – aikana, jona valtakunnassa on totuttu lähinnä pettymyksiin ja talouden alamäkeen. Viime viikolla julkistettu vuoden 2014 tilinpäätös vahvistaa kuntatalouden hyvän suunnan. Vastaavassa vaiheessa kaksi vuotta sitten pähkäiltiin Liperissä porukalla ”Miten tähän on oikein tultu?” Kunnan kattamaton alijäämä lähenteli viittä miljoonaa euroa (4,78 miljoonaa). Kuntatalouden tasapaino oli rytkähtänyt