Kovemmalla pohjalla
Liperin kunnan tuoreimmat talousluvut ovat kohtuullisen mukavaa luettavaa – aikana, jona valtakunnassa on totuttu lähinnä pettymyksiin ja talouden alamäkeen. Viime viikolla julkistettu vuoden 2014 tilinpäätös vahvistaa kuntatalouden hyvän suunnan.
Vastaavassa vaiheessa kaksi vuotta sitten pähkäiltiin Liperissä porukalla ”Miten tähän on oikein tultu?” Kunnan kattamaton alijäämä lähenteli viittä miljoonaa euroa (4,78 miljoonaa). Kuntatalouden tasapaino oli rytkähtänyt yhdessä vuodessa yli neljällä miljoonaa miinukselle. Ei ihme, jos hätäisimmät olivat jo hakeutumassa Joensuun syleilyyn.
Raju muutos tuntui jokseenkin käsittämättömältä ja hyvin vaikealta korjata. Useimmissa tapauksissa poliittiset päätökset perustuvat toiveisiin ja haaveisiin, jotka käytännössä jäävät toteutumatta. Tavoite kuitenkin asetettiin ja se on pitänyt, jopa selvästi arvioitua nopeammassa tahdissa.
Alijäämän kuromiseen on tarvittu vyön kiristystä organisaation sisällä ja kuntalaisten kukkarolla käymistäkin. Toissa vuoden tulosta kaunisti harkinnanvarainen valtionavustus ja henkilöstön lomautukset kevensivät kunnan palkkapottia. Kumpikin apu jäi kertaluonteiseksi, mutta vauhditti valitulla tiellä.
Karille mennyt OkuLi-yhteistyö sujui vähäisin vaurioin ja luvuista päätellen ylimääräistä kulukuormaa jättämättä. Toisinkin olisi harjoituksessa voinut käydä.
Kattamatonta alijäämää on nyt noin 700 000 euroa, mutta luku on merkittävästi pienempi kuin vuosi sitten vielä ennakoitiin. Suunta antaa lupauksen siitä, että alijäämä kääntyy plussan puolelle jäljellä olevalla vaalikaudella, parhaassa tapauksessa jopa tämän vuoden jälkeen. Se edellyttää kuitenkin tiukkaa taloudenpitoa ja harkittuja ratkaisuja. Ajautuminen taloudellisista syistä kuntaliitostielle näyttäisi sekin pyyhkiytyvän pois. 140-vuotias Liperi seisoo omilla jaloillaan.
Liperin työllisyysaste on ollut pohjoiskarjalaisittain hyvä, tilastokärjessä rintarinnan Kontiolahden kanssa. Asukasmäärässä puolenkymmentä vuotta sitten aika tasoissa ollut naapurikunta on karannut kaikista takaiskuistaan (Perlos, varuskunta) huolimatta omille teilleen. Kasvukuntana tunnetun Liperin käyrä on kääntynyt huolestuttavasti miinukselle. Siihen olisi löydettävä nopea ja tehokas lääkitys. Kunnan verotulot olivat vielä viime vuonna plussalla ja osaltaan parantamassa talouslukuja. Väkiluvun väheneminen ja työttömyyden kasvu heilauttavat kuitenkin numeroita helposti huonompaan suuntaan.
Talouslukujen perusteella Liperin kunta on onnistunut siinä, missä valtakunnan tasolla ei ole saatu rakenteellisia muutoksia aikaan. Tosin korjausliikkeet ovat tulleet lähinnä nykyisiä rakenteita viilaamalla ja eri hallinnonalojen sitoutumisella. Jotkut ratkaisut ovat olleet kuntalaisille kipeitä, ehkä liikaakin talouden näkökulmaa painottaneita. Erityisesti koulujen lakkautukset aiheuttavat pitempiaikaisen kivuntunteen.
Siinä, missä Liperi on nyt onnistumassa, siinä naapurikunta Rääkkylä painiskelee lähes ylipääsemättömien lukujen kanssa. Alijäämien kattamiseen ei ole tarjolla helppoja ratkaisuja, jos ratkaisuja ollenkaan. Pienestä taloudesta kun on hankala miljoonia säästää. Kattamattoman alijäämän määrä kasvoi lähes puolella miljoonalla ja sitä on nyt 2,6 miljoonaa euroa. Lääke alijäämän kattamiseksi on todettu tehottomiksi ja uusi resepti on etsinnässä.