Odotettuja tuloksia

Kuntaliitoskeskustelu Liperissä ja Rääkkylässäkin on rauhoittunut ja julkinen painostus pieniä kuntia kohtaan on ilahduttavasti helpottunut. Kun Liperin talous on vielä korjautunut, tuntuu oikeasti helpommalta hengittää. Viimeisiään vetelevä hallitus ei päässyt asiassa tavoitteeseensa ja voisi olettaa, että ainakin toistaiseksi marssitaan korkeintaan vapaaehtoisuuden tiellä. Liian heikossa hapessa olevat kunnat joutunevat jatkossakin luopumaan omasta vaakunastaan.

 

Yhteistyölle on nyt etsikkoaikansa. Vapaaehtoisuuteen ja käytännön tarpeisiin perustuva lähentyminen avaa silmiä kaikille osapuolille tulevaisuuden rakentamiseen ja rakenteisiin.

 

Itä-Suomen yliopistossa äskettäin tehty tutkimus vahvistaa asian, joka on useimmille ollut tiedossa tutkimattakin. Kuntaliitoksilla, saati pakkoliitoksilla, ei ole saatu merkittäviä kustannussäästöjä. Tämä on todettu vuosien 2003 ja 2007 välillä tehtyjen liitosten vaikutuksia laskettaessa.

 

Yleishallinnon puolella on syntynyt ehkä pientä säästöä, mutta siinä kaikki. Liitosten reunaehdot on rajattu ja ketjutettu sellaisiksi, ettei merkittäviä säästöjä voikaan syntyä. Tehokkuutta, mitä yritysten yhdistämisessä useimmiten tavoitellaan, ei liitoksiin sisälly. Jos joku haluaa löytää tästä myönteisen näkökulman, se on työpaikkojen säilyminen. Ja onhan se tietysti etu sekin tässä satojen tuhansien työttömien maassa.

 

Itä-Suomen yliopistossa tehty aihetta koskeva tutkimus on sinällään hyvä, mutta pitäisikö tutkimusten tähtäintä suunnata enemmän tulevaan tai ihan tähän päivään. Yliopistoilla tulisi olla entistä vahvempi rooli arvioitaessa sitä, mihin olemme koko maan – tai maakunnan – talouden ja tulevan kannalta menossa. Nyt olisi perusteltua suunnata kaikki osaajien voimavarat tosissaan tärkeisiin asioihin. Talous on ykkönen, mutta sen kuntoon saaminen edellyttää todella monen osa-alueen rukkaamista.

 

Yhtä lailla tarvitaan analysointi niistä ratkaisusta, jotka ovat nykyiseen vaikeaan tilanteeseen johtaneet. Näin siksi, jotta samat virheet eivät toistuisi.

 

Rääkkylän kunta on lähtenyt etsimään omaa elinvoimaa, omilla ratkaisuillaan. Yksi osa terveemmän talouden tiellä on sähköosakkeiden siirtäminen kunnan piikistä tulevaisuuden hinnalla erikseen perustettavalle yhtiölle. Suunnitelma on, tavoite on, vastuutahot on nimetty ja mittarit viritetty. Ihan kuin koko maan talous, Rääkkyläkin kaipaa rohkeita ratkaisuja ja uuden keksimistä. Vanhoilla konsteilla tilanne ei korjaudu. Mikä on ”sähkösiirron” merkitys pidemmällä tähtäyksellä, nähdään aikanaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *