Ideoita, jotka toteutetaan

Maailma tarvitsee nyt isoja ajatuksia. Voisiko Vaiviossa tällä viikolla muhivalta innovaatioleiriltä löytyä ideoita, miten nopeat nettiyhteydet hyödynnetään sote-palveluissa?

Maaseudun palvelut karkaa, kaikki kustannukset nousee ja väestö ikääntyy.

– Jotenkin asia ratkaistava. On pakko. Kainuusta on kerrottavaksi hyviä esimerkkejä, miten laajakaistan avulla ikäihmiset ovat voineet asua pidempään kotona, innovaatioleirin mahdollistaneen maaseutuverkostoyksikön Lauri Hyttinen ja leirin toteuttaneen MDI:n Janne Antikainen tuumaavat.

Ympäri Suomen eri aiheisiin painottuvista viidestä innovaatioleireistä yksi järjestettiin tällä viikolla Liperin Vaiviossa.

Kaikki ideat kehiin

Vaivion kurssikeskuksessa on tämän viikon tiistain ja torstain välisenä aikana täytetty post it –lappu poikineen.

Neljänkymmenen eri alan aktiivin miehittämissä aivoriihissä on kirjattu ylös ideoita ja haasteita viiden eri aihealueen ympärille. Toisaalta on pohdittu Valopiuhan hyödyntämistä sote-palveluissa mutta myös asumisessa. Työn alla on ollut keksiä luomulihan tuotantoon sekä markkinointiin keinoja Karelia-ammattikorkeakoulun ja tuottajien yhteistyöllä. Läpileikkaavana aiheena on ollut yrittäjyyden edistäminen nopeiden nettiyhteyksien avulla.

– Meillä on nyt laajakaista rakentumassa, mutta minua kiinnostaa yrittäjänä mitä sillä jatkossa tehdään? Miten se voi tukea vanhoja yrittäjiä ja voisiko se luoda mahdollisuuksia uusille yrityksille?, rääkkyläläinen Jukka Laasonen pohtii.

Yrittäjät ideointiin mukaan

– Ensin heitellään hullujakin ideoita ja on kiellettyä sanoa ei. Toisena päivänä kerätään tietoa, selvitetään mitä ympäri Suomen on jo tehty ja soitellaan onko kokeilut olleet onnistuneita, Lauri Hyttinen kertoo leirin metodeista.

Lopputulokselta odotetaan vaikuttavuutta.

– Toivomme sekä valokuidun että luomun osalta helposti valtakunnallisestikin jalkautettavia ideoita.

Esimerkiksi alkusyksystä järjestetyllä Forssan leirillä ratkaistiin koko Suomen poistotekstiiliongelma. Tärkeässä roolissa oli leirille osallistunut yrittäjä.

– Jos yrittäjät eivät ole ideoinnissa mukana, hankkeet harvoin lähtevät liikkeelle. Leiri on vasta yksi osa prosessia. Tärkeintä on se, mitä leirin jälkeen tapahtuu.

Potentiaali käyttöön

Jotta maaseututoimijoiden ja yrittäjien ideat sinkoilisivat ja jalostuisivat, tarvitaan sparraajia. Näitä ovat esimerkiksi opiskelijat, asiantuntijat ja kunnan edustajat.

Valokuidun ja sote-palvelujen ryhmään kuuluivatkin Tietoverkko-osuuskunnan vetomies ja kunnanvaltuutettu Tuure Hirvonen, Valopiuha-hankkeen valvoja Ilkka Tammi, sote-puolen asiantuntija ja valtuutettu Satu Melkko, opiskelija ja asukas Auli Partio sekä tietotekniikan asiantuntijat Esa Vokkolainen ja Jouni Turunen.

– Ihmettelen, miten joissain paikoin valokuituinfraan ollaan tyytyväisiä, eikä mietitä laajemmin sen mahdollisuuksia. Vesiputkistakin on tultava vettä, Tuure Hirvonen tokaisi.

– Ja sitä on vielä käytettäväkin, Auli Partio jatkoi.

– Minusta on jopa surkuhupaisaa, ettei valokuitua käytetä tai osata hyödyntää, Esa Vokkolainen tokaisi.

Hirvosen mielestä sote-palvelut olivat yksi syy, miksi Rääkkylä halusi lähteä tavoittelemaan mahdollisimman kattavaa laajakaistaverkkoa.

– Nyt meidän on vain luotava rääkkyläläinen malli ja pilotoida se, eikä lähteä apinoimaan muita.

Yhdeksi suurimmista haasteista koettiin ennakkoluulot ja osaaminen.

– Ihmisillä on kovin paljon pelkoja nettiä kohtaan, Satu Melkko mietti.

Samaan asiaan viittaa myös Partio.

– Miten käyttäjille ja laitteille löydetään yhteinen sävel?

Tähän ja moneen muuhun asiaan jäätiin pohtimaan vastauksia. Leirin tuloksista lisää ensi viikon Kotiseutu-uutisissa.