Esitys on – eurot kateissa

Viinijärven yläaste säilynee, mutta nykyisen neljän sijasta vain 2-sarjaisena. Esiopetus taajamassa siirtyy koululle ja kyläkoulujen 5 ja 6 -luokkalaiset siirtyvät taajamakouluihin. Ratkaisulla saatavien säästöjen määrää ei kunnanhallituksen päätös kerro. Euroja pohditaan vielä erikseen ensi viikolla.

Esityksen mukaan oppilaaksi ottoalueet poistuisivat ja ryhmäkokoja pystyttäisiin vapaammin tasaamaan. Säästöjä syntyisi siitä, ettei tilainvestointeja tarvita.

Päätös syntyi hallituksessa äänin 5-3. Pirkko Mutasen esitystä kannattivat Kirsi Koppinen, Marja-Leena Gröhn, Juhani Kummunmäki ja Pauli Hakulinen.

Kunnanjohtaja oli esittänyt Viinijärven yläasteen lakkauttamista ja oppilaiden siirtämistä kirkonkylän yläasteelle. Esitystä kannattivat Tero Kuittinen, Heli Lavikainen ja Jari Keronen. Tämän vaihtoehdon säästöiksi arvioitiin 300 000 euroa.

Juha Kososen esitys kahdesta yläkoulusta ja kaikkien kyläkoulujen lakkauttamisesta ei saanut kannatusta.

Eurot puuttuivat

Tämä on vielä pahasti levällään, joutui toteamaan valtuuston puheenjohtaja Eero Reijonenkin seminaarin jälkeen.

– Talousarviovaltuusto kolkuttelee jo ovella, päätöksillä on kiire.

Yksituumaisuus säästöistä oli tarkoitus löytää seminaarissa ja ryhmien sisäisissä ja keskinäisissä neuvotteluissa.

– Nyt Keskusta ja Perussuomalaiset toivat erilaisen mallin, mihin me olimme varautuneet. Taitaisi olla helpompi heittää ratkaisut kuntaliitoksen myötä Joensuun syliin, tokaisi yksi Sdp:n valtuutetuista seminaarin jälkeen.

Keskusta ja Perussuomalaiset olivat päätyneet kahden yläkoulun malliin – tietyin reunaehdoin.

Valtuustoseminaari keskittyi paljolti sivistystoimesta haettaviin säästöihin. Konkreettiseen vaihtoehtojen vertailuun ei kuitenkaan päästy. Sivistysjohtaja oli poissa, ennakkoon sovitulla lomalla. Valtuutetut jäivät kaipaamaan täsmällisiä lukuja eri vaihtoehtojen vaikutuksista.

Kokoomuksen koulukanta seminaarissa oli kahden yläasteen säilyttäminen ja kyläkoulujen lakkauttaminen. Säästöksi arvioitiin vuositasolla jopa 700 000 euroa.
Hallituksen puheenjohtaja Marja-Leena Gröhn myönsi, että tunne seminaarin jäljiltä on vähintään ristiriitainen. Hän myönsi, ettei ole itsekään selvillä eri vaihtoehtojen euroista.

Kristillisdemokraatit pitivät tärkeänä, että perusopetusta on tarjolla vähintään kolmessa taajamassa.

Verotus jäihin

Verotuksen tason jäädyttämisestä vuoteen 2016 oli seminaariväki kovin yksimielinen. Korotuksen varaa, jos kerran, nähtiin kiinteistöveroissa ja maksuissa.

Henkilöstömenojen säästötarve todettiin, mutta tänä vuonna käytetyt lomautukset eivät ketään oikein kiehtoneet.

– Jos työhyvinvointiin sijoittaa kympin, se tuo helposti satasen takaisin, muistutti henkilöstöpuheenvuorossa Antti Uski.

Talouden tasapainottamiskeinoiksi listattiin muun muassa palveluseteleiden käytön lisääminen, omaishoidon tukeen satsaaminen, perhetyön kehittäminen, kotipalvelun monipuolistaminen, ennakkoseuranta ja säännöllinen raportointi.

Perussuomalaiset leikkaisivat viisi prosenttia henkilöstömenoista, mutta ei lomautusten kautta. He ovat valmiita harkitsemaan myös seutuopistosta luopumista.

Sosialidemokraatit korvaisivat puheet teoilla. Omaishoitoa ei voida lisätä sanoilla, siihen tarvitaan euroja. Myöskään nuorten syrjäytymistä eivät pelkät lupaukset korjaa.

Kaikki haluaisivat luopua kunnan omistuksessa olevista tyhjistä tiloista. Investoinneissa ei uuden terveyskeskuksen rakentamiselta jää paljonkaan muuta mietittävää.