Leinosenlammen ja kirkonkylän omakotitontin välinen ero on matkassa noin 15 kilometriä ja euroissa noin 85.000 euroa. Kukapa olisi moista uskonut, kun joskus patteriston maita tallasi. Varuskunta-ajan rahayksikössä tuo ero on melko tarkasti puoli miljoonaa markkaa. Jyristä tuohon hintaan huudettu tontti on omakotitalon rakennuspaikaksi todella hyvänkokoinen ja se sijaitsee Leinosenlammen rannalla. Kauppahinnasta voi päätellä, että joku

Äskettäin valittu ja vuoden alusta työnsä aloittava uusi kunnanvaltuusto saa isot haasteet eväikseen. Keskeisin haaste – kuntatalous – on tosin osin isommissa käsissä. Kunta voi tietysti huokaista monen muun köyhän tavoin helpotuksesta, kun sillä ei ole turbulenssiin joutuneita osakkeita merkittävästi salkussaan. Pohjois-Karjalan Sähkön omistusta löytyy, mutta energiayhtiö on kaikkein vakaimpia sijoituskohteita tänä aikana. On erinomainen

Paikallispolitiikassa eletään uutta aikaa, niin Liperissä kuin Rääkkylässäkin. Liperissä vaihtuvuus päätöksenteossa oli ennätyksellisen suuri, ja Keskustan iät ja ajat hallitsema Rääkkylä pirstoutui entisestään. Äänestysaktiivisuus nousi molemmissa kunnissa, mutta noin 60 prosentin lukemat eivät vielä osoita palavaa kiinnostusta paikalliseen päätöksentekoon. Kehnossa kelissä tehty tulos on kuitenkin lupaava askel parempaan. Rääkkylässä Keskustan tappioluku kaunistui yhdellä valtuutetulla tarkistuslaskennassa.

Kunnassa valtuusto tekee merkittävät päätökset, vaikka valmistelu tapahtuukin kunnanhallituksessa ja lautakunnissa. Kuntalaisilla on suora mahdollisuus vaikuttaa asioihin valitsemalla oikeat henkilöt yhteisten asioiden kimppuun. Puolueet ratkovat sitten hallitus- ja lautakuntapaikat keskenään. Liperin ja Rääkkylän puoluekartalta puuttuu ainakin pari kolme merkintää. Eipä löydy ehdokkaita kommunisteilta, ei vasemmistoliitolta eikä myöskään sitoutumattomilta. Se tarkoittanee, ettei näillä ryhmillä ole merkittävää

Lukutaito on jokaiselle suomalaiselle nykyisin itsestäänselvyys. Jos se ei ole tarttunut puseroon jo päiväkodissa tai esikoulussa, niin viimeistään peruskoulussa kirjainjonojen merkitys aukeaa. Tilanne on täysin toisenlainen suuressa osassa maailmaa, kehitysmaissa lukutaito on monessa tapauksessa vain vauraiden – ja poikien – erityisoikeus. Omassa sodanjälkeisessä lapsuudessa kirja oli arvokkaimpia lahjoja, mitä olla voi. Sille antoi sen ansaitseman

Mielenkiinnolla odotettu Liperin kirkonkylän ja Viinijärven kehittämisraportti on valmistunut ja julkistettu. Siinä on tiivistetysti todettu, ETTÄ, kirkonkylä on monipuolinen palvelukeskus, joka kaipaa eniten ns. avainalueiden kehittämistä ja yleisilmeen kohentamista sekä yhteismarkkinointia, ETTÄ, Viinijärvi on tiivis ja omaleimainen taajama hyvine liikenneyhteyksineen. Tarvetta on erityisesti tonttipolitiikan ja -markkinoinnin tehostamiseen, ETTÄ, Ylämyllyn kasvu näyttää jatkuvan ja suunnitellut liikennejärjestelyt

Loman loppuminen vaiko vanhat koulumuistot aiheuttanevat eri puolilla Liperiä pahaa oloa ja ahdistusta. Jotain täytyy kuitenkin olla sivistystointa vastaan, sillä parin viimeisen viikon aikana ahdistusta on purettu ensin Liperin pääkirjastoon ja viikonvaihteessa sekä Lautasuon kouluun että kirkonkylässä Penttilän portaikkoon. Luulisi, ettei aikuisilla veronmaksajilla, joiden pussista viime kädessä korjaukset kustannetaan, olisi aihetta moisiin järjettömyyksiin. Mutta olisiko

Roukahdelle on nousemassa – tai pitkälle jo noussut – hyvä esimerkki rohkeasta ja innostavasta matkailuinvestoinnista. Kapeahkoon Korkeasaareen rakennettu leveä ja tukeva 130-metrinen kävelysilta avaa uusia mahdollisuuksia erityisesti kaupungista maaseudulle suuntautuvalle matkailulle. Oma positiivinen leimansa on vielä siinä, että paikka houkuttelee monipuolisuudellaan myös nuorta väkeä ja lapsia uusien elämysten pariin. Roukalahtelaisella yrittäjällä Arto Romppasella on omat

Jos Liperin ja Viinijärven taajamien kehittämiseväiksi ei löydy uusia työpaikkoja ja kerrostalorakentamista, pitää tähyillä luonnon asumiselle tarjoamia mahdollisuuksia. Molemmista taajamista löytyy hienoja maisemia ja järvenrantapaikkoja. Tosin nuo tontit ovat harvoin tarjolla, ja kaikki merkit viittaavat hintatason olevan ripeässä nousussa. Naapurikuntien esimerkit – vaikkapa Pyhäselästä – osoittavat, ettei hintakaan ole tänä päivänä esteenä, jos houkuttava paikka

Miten sinä kehittäisit omaa elinympäristöäsi? Sitä kysytään Liperissä nyt erityisesti kirkonkylän ja Viinijärven väeltä, vähän varovammin ylämyllyläisiltäkin. Kesäasukkaatkin voisivat lisätä lusikkansa soppaan. Ylämyllylle on tullut Jyrin rakentamisen myötä reippaasti uusia asukkaita ja kunnan teollisuus on keskittynyt perinteisesti Välikankaalle. Runsas viikko sitten käyttöönotettu venttiilitehdas toi jälleen uusia kaivattuja työpaikkoja. Ylämyllyllä kysytään, miten palvelut ehtivät kasvun perässä,

Liperin ja Outokummun sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen etenee vakain askelin ja ilmeisen yksissä tuumin. Molempien osapuolten valtuustot ovat pitäneet oman seminaarinsa ja antaneet plusmerkkiset jatkoeväät. Kaupungin ja kunnan yhteinen seminaari on ohjelmassa runsaan viikon kuluttua, ja sitten on lopullisten päätösten aika. Vaikka pientä rutinaakin rattaista kuuluu, hanke viilataan ensi vuoden alusta alkavaksi. Päätös on suurempi

Lumien lähtö ja kevään tulo paljastaa ja herättelee monta asiaa. Kukat puhkeavat loistoonsa talon kupeessa ja talvella kadonneet polkupyörät löytyvät lumen tai jään alta. Tänä keväänä silmiin osui Liperin kirkonkylällä harvinaisen paljon heitteille jätettyjä pyöriä. Kaikki merkit viittasivat siihen, että kulkimet oli viety jostain luvatta ja hylätty sitten tienvarteen tai jorpakon pohjalle. Joensuussa joesta ongittiin

Hyvän teatteri-illan tarpeet hupenivat Rääkkylässä, kun sulho (Kitee) hylkäsi vastahakoisen morsiaimen (Rääkkylä) jo ennen papin aamenta. Rääkkylän ensi tiistain valtuustoa moni odotti kuntaliitosneuvottelujen huipentumana, jossa tosin morsio olisi todennäköisesti sekin pyörtänyt puhemiesten tyrkyttämän liiton. Kiteen ratkaisu ei sinällään ollut yllätys. Keski-Karjalan pääkaupunki ei itsekään ollut tyytyväinen sanelemiinsa ehtoihin. Kun oma talous on kuralla, ei siirtymävaiheen

Jo pitemmän aikaa on kannettu – eri syistä – huolta talkootyön tulevaisuudesta. Vaikka vapaaehtoistyö on elänyt kovissa paineissa, ei ihmisten halu osallistua korvauksetta yhteisten hankkeiden tukemiseen ja hyvien asioiden eteenpäin viemiseen ole loppunut. Talkootyön tarve on itse asiassa kasvanut ja ns. kolmatta sektoria toivotaan apuun nykyisten rakennelmien ylläpitäjäksi. Kunnat käyttävät leikkuriaan ja ensimmäisenä terä osuu

Viime viikon lopulla tupsahti postista kirje, joka sisälsi 26 työhakemusta. Peruskoulun loppusuoralla, ammattiopinnoissa tai lukion ekaluokalla olevat nuoret hakivat kesätöitä ja ilmaisivat kiinnostuksensa myös lehtialasta. Paitsi hakemusten määrä, myös taso yllätti. Lähes kaikki Kotiseutu-uutisiin hakeneet ilmoittivat olevansa kiinnostuneita kirjoittamisesta, valokuvaamisesta tai kuvankäsittelystä. Monella oli jopa kokemusta lehtialalta, vähintään yhden tet-viikon verran (tet=työelämään tutustuminen yläasteella). Valinnasta

Yhdenlaisia ajan ilmiöitä, kuntaliitoskuvioita, on joiltakin osin vaikea ymmärtää. Nyt on sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti avattu uusia linjauksia ja tehty erikoisia tulkintoja, jotka ulottavat vaikutuksensa Joensuun seutukunnallekin. Etelässä osia Sipoosta pakkoliitettiin Helsinkiin. Korkein hallinto-oikeus siunasi siirron tuoreella päätöksellään. Lähes yhdestä suusta vakuutettiin samalla, ettei kyse ole linjanvedosta eikä ennakkotapauksesta tulevia pakkoliitoksia varten. Maakuntalehti paikallisti kuitenkin

Kouluasiat ovat ajasta toiseen nostattaneet tunteita ja aiheuttaneet voimakasta keskustelua. Jotenkin tuntuu siltä, että asiat olivat hyvin vielä silloin, kun kyläkoulut olivat voimissaan ja koululaiset kulkivat omin kyydein kodista opinahjoon. Sen jälkeen alkoi taistelu kyläkouluista; kädenvääntö, joka ainakin Liperissä on viety muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta loppuun saakka. Tänä päivänä ollaan rakentamassa suurta kouluyksikköä Ylämyllyn Jyriin.

Yksi elinkeinoelämän ilonaiheista Liperissä on vammalalaisen VeXve Oy:n päätös sijoittua Välikankaan teollisuusalueelle. Tuotantotilat ovat rakenteilla ja uusia työpaikkoja on luvassa 15-20. Se tuo pientä lohtua takaiskuihin, joita mm. Perloksen alasajon mukana Liperiinkin kohdistuu. Samaan luokkaan työntekijämäärässä yltää myös tuhkasta noussut Karelian Lihajaloste Oy, joka käynnistää vielä tässä kuussa tuotantonsa Ylämyllyllä. Yhtiö etsi sijoittumisvaihtoehtoja muualtakin, mutta

Liperin kunnanhallitus on tehnyt oman hallitusohjelmansa tästä syksystä vuoden 2009 kevääseen saakka. Se lupaa turvallista asumista, mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja aktiivista vapaa-aikaa. Valtuusto siunasi ohjelman yksimielisesti. Näissä ohjelmajulistuksissa on yleensä vain yksi huono puoli: tavoitteiden jääminen joko kokonaan tai osittain toteutumatta. Nyt alkanut kausi voisi kuitenkin muodostaa poikkeuksen. Kunnanhallitus on luvannut seurata hallitusohjelman toteutumista – ainakin

Paikallislehti on aina ollut mieluusti ja tarkkaan luetun julkaisun maineessa. Se kilpailee vähintään tasapäisesti aamukahvipöydän suosituimman antimen asemasta. Monessa tapauksessa paikallislehteen tartutaan ensimmäisenä ja yleensä se palautuu käteen tarkempaan syyniin myöhemmin. Äskettäin julkistettu paikallislehtien lukijatutkimus osoittaa vahvan suosion säilyneen, osin jopa korostuneen. Tilatun paikallislehden ilmoittaa Kyselyyn vastanneista 15-79 -vuotiaista 61 prosenttia lukeneensa lehden kannesta kanteen