Urut soivat Liperin kirkossa seuraavan kerran vasta joulun tienoilla. Siihen saakka kirkossa kaikuvat pianomusiikin sävelet, sillä urkujen restaurointi on parasta aikaa käynnissä. Viime viikolla liperiläisen pyhäkön urkuparvella hääri kolme urkurakentajan tittelin omaavaa miestä purkamassa kookasta soitinta pieniin osiin. Osat kuljetettiin kunnostettavaksi sotkamolaiselle verstaalle. – Puuosat puhdistetaan ja tarvittaessa maalataan uudestaan. Pilleihin tulleet lommot oiotaan. Mitä

Liperin sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Viinijärven yläkoulun oppilaat sijoitetaan ensi syksynä Liperin kouluun. Kaikki yläkoulun oppilaat mahtuvat tilojen puolesta Liperin koulukeskukseen, kun oppilasryhmien kokoa kasvatetaan nykyisestä 16-18 oppilaasta keskimäärin noin 22-23 oppilaaseen. – Mikäli ryhmäkoot säilyisivät ennallaan, tarvittaisiin lisärakentamista noin kuuden luokan verran, sivistysjohtaja Arto Jormalainen kertoo. Oppilasmäärä koulukeskuksessa nousisi noin 625

Maailma tarvitsee nyt isoja ajatuksia. Voisiko Vaiviossa tällä viikolla muhivalta innovaatioleiriltä löytyä ideoita, miten nopeat nettiyhteydet hyödynnetään sote-palveluissa? Maaseudun palvelut karkaa, kaikki kustannukset nousee ja väestö ikääntyy. – Jotenkin asia ratkaistava. On pakko. Kainuusta on kerrottavaksi hyviä esimerkkejä, miten laajakaistan avulla ikäihmiset ovat voineet asua pidempään kotona, innovaatioleirin mahdollistaneen maaseutuverkostoyksikön Lauri Hyttinen ja leirin toteuttaneen

Liperin itäisissä osissa on pistetty putkea maahan jo viikon verran. Kolmen kylän vesihuoltohanke on viimein liikahtanut eteenpäin. Mattisenlahden, Puromäen ja Salokylän yhteinen viemärihanke on lähti viime viikolla liikkeelle Mattisenlahden ja Ylämyllyn rajalta. – Ensimmäisessä vaiheessa viemäri vedetään Mattisenlahden kylän ydinosiin noin 60 taloudelle. Mukaan toki ehtii vielä useampikin talous. Vaikka koneet hitusen olisi ehtineet ohikin,

Tällä viikolla markkinoille tullutta Ossi Revon teosta ei voida kirjata jännityslukemistojen joukkoon. Se oli vailla loppuhuipennusta ja yllättävää ratkaisua. Puoli vuotta valmisteltu kuntajakoselvitys piti sisällään juuri sen lopputuleman, jota odotettiin: neljä paljolti vastahakoista kuntaa tulisi liittää Joensuuhun. Loppuhuipennus tulee vasta, kun kaikkien viiden kunnan valtuustot kokoontuvat samalla kellonlyömällä 27. tammikuuta 2014. Silloin päätetään Liperinkin kohtalosta.

Pohjois-Karjalan Ely-keskus yhtyy Joensuun kaupungin kantaan, jonka mukaan Rääkkylä on laatimassa Oriveden rantaosayleiskaavasta lain vastaista. Ely-keskuksen lausunnon mukaan kaavaluonnos ei täytä ranta-alueiden kaavoitusta koskevia vaatimuksia, jotka on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lausunnossa todetaan, että luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilymistä ei edistetä kaavassa. Lisäksi maakuntakaavan ohjausvaikutusta ei ole otettu huomioon. Kaavaluonnos ei Ely-keskuksen mukaan turvaa uhanalaisen saimaannorpan

Se tahtotila, jota sanaa on Liperissä vuosia viljelty, on tarttunut toiminnallisena valtiovaltaan. Joensuun seudun kuntaliitosta ajetaan nyt esimerkiksi muille, ja jopa nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Valtiovalta tahtoo liitosta ja mitä todennäköisimmin myös sen asettama selvittäjä sitä esittää. Kukaan ei ole osoittanut, että kuntaliitokset toisivat nopeita säästöjä. Palvelujen painotukset vain keskittyvät entistä enemmän ja siirtyvät kasvavien välimatkojen

Lauantaina Vaivion mäntykankailla tuntui vielä viimeinen muisto kesän lämmöstä. Sen tunsivat nahoissaan myös aluemestaruuskisoissa urakoivat suunnistajat. Reitin loppuosa sai kokeneemmatkin hikoilemaan. Liperin Taimen suunnistusjaoston järjestämät kisat käytiin Kiiesvaaran ja Kirkkovaaran alueella. Sen parikymmentä vuotta vanha suunnistuskartta päivitettiin kuluneena kesänä. – Hyvä reitti. Alkumatka oli helppo, mutta lopussa oli hirmuisia mäkiä, summasi Keski-Karjalan Rastia edustanut Martti

Ossi Revon mukaan huoli lähipalvelujen katoamisesta on turha. Olkoonkin, että hän kritisoi Liperin kunnan päätöstä rakentaa uusi terveyskeskus kirkonkylälle. Joensuun seutua koskeva kuntajakoselvitys on edennyt kalkkiviivoille. Vajaan kuukauden kuluttua tiedetään, millaisia visioita kuntajakoselvittäjä Ossi Revolla on Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien sekä Joensuun ja Outokummun kaupunkien varalle. – Esitys julkistetaan 7. lokakuuta kello 10, Repo

”Jotkut kakkoset lukevat varmaan enemmän kuin monet aikuiset”, opettaja Anna Tolvanen pohtii. Käsämän koulun ensimmäisen ja toisen luokan opettaja Anna Tolvanen arvioi kouluun tulevien lasten lukutaidon parantuneen sitten 90-luvun. Käsämän tämän syksyn ekaluokkalaisista lukutaitoisia oli koulutaipaleen alkaessa yli puolet. – Esikoululla on ollut kehityksessä todella iso rooli. Aloitustaso vaihtelee kuitenkin paljon ikäluokkien mukaan, Tolvanen kiteyttää.

Liperin kunnan työntekijät ovat käyttäneet vapaaehtoisia talkoovapaita varsin hyvin. Lomautettavaksi jää noin 350 henkilöä. Liperin kunta päätti keväällä, että se lomauttaa koko henkilöstönsä viikon ajaksi tavoitellen sillä puolen miljoonan euron säästöjä. Ensisijaisesti työntekijöille tarjottiin viikon talkoovapaan mahdollisuutta. Talkoovapaan etuna on, että työntekijä voi vaikuttaa vapaaviikon ajankohtaan. – Talkoovapaat purivat aika hyvin, sillä niitä hyödynsi noin

Uusia yrityksiä putkahtelee Liperin syksyssä kuin sieniä sateella. Eniten yrityksiä perustetaan palvelualoille – hieroja Harinjärvelle, kauneushoitola kirkolle ja autokorjaamo Ylämyllylle. – Lomien jälkeen ihmiset ovat miettineet asioita ja päättävät nykäistä eteenpäin. On aika pistää asioita toteen, Josekin johtaja Risto Ravattinen selvittää. Vuosi 2012 oli yritysten perustamisen kannalta huonompi kuin pitkiin aikoihin. Perustettujen ja lopettaneiden nettotulos

Onnistuakseen muutos vaatii uusia asumis- ja tukipalveluja kehitysvammaisille. Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman suunnitelman mukaan vuoden 2020 jälkeen yksikään kehitysvammainen ei asu laitoksessa. Sen sijaan asuminen tulee tapahtumaan pienryhmäkodeissa, asumispalveluyksiköissä ja yksityisissä asunnossa. Honkalampi-keskuksen sosiaalijohtaja Jari Nevannon mukaan tavoitteen toteutuminen edellyttää, että kehitysvammaisille voidaan uudistuksen jälkeenkin taata toimivat asumis- ja tukipalvelut. – Näiden järjestäminen onkin se

Liperin vähäisten hovien helmi, Simananniemen kartano, on elänyt vaiherikkaan ja pitkän historian. Päärakennuksen kivijalkaan on kiinnitetty levy, jossa perustamisvuodeksi on kirjattu 1813. Kartanon 200-vuotisjuhlaa vietettiin kutsuvierastapahtumana viime lauantaina. Kartano on ollut koko ajan saman suvun suvun omistuksessa. Alunpitäen Hällströmin nimi vain suomentui 1930-luvulla Pankakoskeksi. – Suvun omistuksessa tämä kartano myös pysyy, vakuuttaa Irma Eklund, o.s.

Pohjoiskarjalainen kesämökki on yhä useamman turistin lomakohde. Suomalaisten vuokraajien määrä taas on kevyessä laskussa. Heinäkuun lomasesongin koittaessa alkavat majoitusyrittäjien kiireet. Aurinkoisista säistä huolimatta mökinvuokraajat arvioivat kuluvan kesän olevan keskivertotasoa. – Tänä vuonna yleinen trendi tuntuu olevan, että mökkejä kysellään todella lyhyellä varoajalla. Kenties sateinen edelliskesä on saanut ihmiset varuilleen, pohtii Pohjois-Karjalassa yli 200 mökkiä välittävän

Kihaus Folkin yleisöennätys kirjataan nyt numeroin 2600. Myös taloudellisesti viime viikonvaihteessa järjestettyä tapahtumaa voidaan pitää onnistuneena. Kihaus Folk –kansanmusiikkifestivaalin järjestäjillä on syytä hymyyn. Tapahtumaan myytiin kaikkiaan 2600 pääsylippua, mikä on nykymuotoisen Kihauksen yleisöennätys. Rääkkylä Folk ry:n puheenjohtaja Jutta Anttonen toteaa, että yksi syy positiiviseen ilmiöön löytyy esiintyjäkaartista. – Ohjelmasta on tullut meille järjestäjille runsaasti positiivista

Käsämän ja Kuoringan hyväkuntoiset pyörätiet ja maisemat keräsivät yrittäjiltä kehuja. Pohjois-Karjalan yrittäjät vaihtoivat perjantaina toimistotuolit polkupyöriin. 75 kilometrin lenkki fillaroitiin tänä vuonna Puntarikosken, Huhmarin ja Käsämän teillä. – Pyöräilemme nyt kolmatta vuotta. Viime vuonna kierrettiin Pyhäselkä, mutta tällä kertaa reitti on vähän lyhyempi. Myös ajankohtaa aikaistettiin syksystä heinäkuun vaihteeseen, Pohjois-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Matti Vuojärvi rupattelee.

Susirajan Maila kohtasi viimeisessä alkusarjansa ottelussa Siilinjärven Pesiksen. SurMa otti sille merkityksettömästä ottelusta puhtaan voiton lukemin 2-0 (3-4,1-5). Jatkosarja käynnistyy ensi viikolla vierasottelulla Seinäjokea vastaan. Kovat ukkoskuurot haittasivat ottelun kulkua. Heti pelin alussa SiiPe teki kaksi juoksua, sillä kentän hämärä näkyvyys haittasi ulkopelaajien toimintaa. Ensimmäisellä jaksolla ottelu keskeytettiin vierasjoukkueen aloittaessa lyöntivuoron. Susirajan kärkipelaajan Netta Rummukaisen

Kaavoittamisessa pelottavat pakkolunastukset ja peltojen pirstoutuminen. Liperin kirkonkylän osayleiskaavoituksen tueksi on tehty ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalassa maatilaselvitys. Tutkimuksella pyrittiin ottamaan huomioon paikallisten maanviljelijöiden mielipiteet kaavoitusta laadittaessa. – Seudulle pitää pystyä rakentamaan, ja koko kyläyhteisö halutaan saada mukaan projektiin hajaannuksen välttämiseksi. Koska kirkonkylä elää pitkälti maatilataloudesta, on se otettava erityisesti huomioon, yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen toteaa. Esille nousseita

Viinijärven Urheilijat jatkoi matkaansa naisten superpesissarjassa tiistaina, kun se kohtasi viime vuoden hopeajoukkueen Jyväskylän Kirittäret vieraskentällä. Kirittäret oli armoton emäntä, sillä se murjoi ViU:n ulkokenttää voittamalla ottelun puhtaasti 2–0 (6–0, 10–1). Heti ensimmäisellä jaksolla ViU takelteli sisäpelissään ja tilanteiden rakentelu oli vaikeaa. Viime kaudesta paljon muutoksia kokeneella Kirittärillä ei tätä ongelmaa ollut vaan joukkue löysi