Vapaaehtoinen pakko?

Se tahtotila, jota sanaa on Liperissä vuosia viljelty, on tarttunut toiminnallisena valtiovaltaan. Joensuun seudun kuntaliitosta ajetaan nyt esimerkiksi muille, ja jopa nopeimmalla mahdollisella aikataululla. Valtiovalta tahtoo liitosta ja mitä todennäköisimmin myös sen asettama selvittäjä sitä esittää.

Kukaan ei ole osoittanut, että kuntaliitokset toisivat nopeita säästöjä. Palvelujen painotukset vain keskittyvät entistä enemmän ja siirtyvät kasvavien välimatkojen vuoksi maaseudulla asuvien maksettaviksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen nykyiset jonot ja ongelmat tuskin katoavat mihinkään, siirtyvät vain vähän kauemmaksi.

Kuntaliitosuudistuksessa on nyt tuuppaamisen ja vähän pelottelunkin makua. Liperin veroprosentti osataan ennakoida viidentoista vuoden päähän 32 prosentiksi, mutta rinnalla ei ole vertailua siitä, mikä olisi tilanne tuolloin Suur-Joensuussa. Tuskin paljon sen kummempi.

Kuntien itsenäisyysajattelua on murennettu valtionosuuksia supistamalla. Pelättävissä on vielä se, että kuntaliitosta vauhditetaan yksioikoisen selvitystyön lisäksi harkinnanvaraisen tuen ulkopuolelle jättämisellä (sehän suunnattaneen Pohjois-Karjalan osalta talousvaikeuksissa olevalle Joensuun kaupungille).

Päättäjiä ahdistetaan valmiiksi seinää vasten. Vapaaehtoista luovuttamista parempi vaihtoehto voisi olla lopullisen päätöksenteon jättäminen herran haltuun. Kun kerran on puheissa siirrytty jo vapaaehtoisuudesta pakkoliitoksiin, annettaisiin valtiovallan tehdä se ratkaisu.

Ei jäisi paikallisten päättäjien eikä kuntalaisten mieltä kaivertamaan se kuka teki oikein, kuka väärin. Keskustelu ja vertailu uudesta ja vanhasta vaihtoehdosta ratkaisun jälkeen kuitenkin jatkuu.

On ihmeellistä, jos Liperi ei saa itse omilla ratkaisuillaan talouttaan kuntoon, kun pieni liitosratkaisuissa hyljitty Rääkkylä tekee plusmerkkistä tulosta! Tasapainotukseen riittää, kun menot sovitetaan tulojen mukaisiksi. Nyt on eletty vuosia yli varojen. Rakenneratkaisuja olisi pakko tehdä myös itsenäisenä jatkettaessa.

Taloudellisena houkuttimena puhutaan yhdeksän miljoonan euron liittymisrahasta. Summa ei riitä kattamaan esimerkiksi Joensuun kaupungin viime vuonna tekemää 13 miljoonan alijäämää.

Rakenneuudistuksen vaikutuksia tarkastellaan liikaa suurimman yksikön näkökulmasta. Muutokset kaupunkikeskuksen ulkopuolella jäävät lähinnä arvailujen ja käytännön kokemusten varaan.

Joensuun seudun selvitys kulkee koko maassa eturivissä ja valmistuu kuukauden sisällä. Ministerin näkemyksen mukaan ratkaisuja haetaan mahdollisimman ripeällä aikataululla. Selvityksessä mukana olevien kuntien on syytä varautua siihen, että päätöksiä valmistellaan jo 2015 voimaan tuleviksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *