Esitys kuntakentästä kuukauden sisällä

Ossi Revon mukaan huoli lähipalvelujen katoamisesta on turha. Olkoonkin, että hän kritisoi Liperin kunnan päätöstä rakentaa uusi terveyskeskus kirkonkylälle.

Joensuun seutua koskeva kuntajakoselvitys on edennyt kalkkiviivoille. Vajaan kuukauden kuluttua tiedetään, millaisia visioita kuntajakoselvittäjä Ossi Revolla on Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven kuntien sekä Joensuun ja Outokummun kaupunkien varalle.

– Esitys julkistetaan 7. lokakuuta kello 10, Repo täsmentää.

Esityksen tarkkaa sisältöä voi tässä vaiheessa vain arvailla. Varsin todennäköistä kuitenkin on, että kuntakenttään on luvassa muutoksia – joko kuntaliitosten tai uuden kunnan perustamisen muodossa.

– Päätöksenteon kannalta helpointa olisi perustaa uusi kunta, Repo valottaa.

Uuden kunnan voi perustaa nopeallakin aikataululla, vaikka kesken valtuustokauden.

– Pitkä yhdistymiskausi mahdollistaisi kuitenkin sen, että asiat voitaisiin suunnitella huolella. Toisaalta myös kitkaa ennättäisi syntyä, kuntajakoselvittäjä puntaroi vaihtoehtoja vuoden 2016 kuntavaaleihin viitaten.

Lopullisesti mahdollisista kuntaliitoksista päättävät kuntien valtuustot.

Terveyskeskuksia on liikaa

Joensuun seudun kuntia koskevaa erityistä kuntajakoselvitystä on työstetty huhtikuusta lähtien. Valtionvarainministeriön asettaman selvitysmies Revon ohella asiaa on ollut toimittamassa satakunta virkamiestä ja poliittista päättäjää.

Seitsemän eri asiantuntijaryhmää on pohtinut teemaa niin kunnallistekniikan, sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistyspalvelujen, henkilöstön, demokratian, tulevaisuuden kuin taloudenkin näkökulmasta. Työryhmät ovat jättäneet kokoamansa tiedot johtopäätöksineen kuntajakoselvittäjälle.

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on selvitysalueella eniten päällekkäisyyttä, Repo tietää.

Kartalle havainnollistettuna tämä tarkoittaa sitä, että pienellä alalla sijaitsee useita terveyskeskuksia.

– Liperissä on vastikään tehty päätös uuden terveyskeskuksen rakentamisesta kirkonkylälle; hankkeen kustannusarvio on yli 15 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti kunta on päättänyt tehdä yli miljoonan investoinnit hammashuollon järjestämiseksi Ylämyllylle. Tapahtuisikohan näin, jos kuntia olisi vain yksi viiden sijaan, Repo konkretisoi.

Lähipalvelut pysyvät, melkein

Pahimmiksi peikoiksi kuntajakokeskustelussa nimetään varsin usein lähipalvelut sekä yhteisöllisyys – kummankin pelätään katoavan ison kunnan jähmeän virkakoneiston syövereihin. Repo kuitenkin vakuuttaa, ettei pelkoon ole aihetta.

– Lähtökohta on, että palveluverkko tulee säilymään lähes nykyisellään.

– Toki esimerkiksi Polvijärven lukion tapauksessa on mietittävä tarkoin, miten kauan lukiota on järkevää ylläpitää. Jos syntyvyys on kunnassa alle 40 lasta vuodessa, pystyykö kunta todella tarjoamaan laadukasta lukio-opetusta?

Yhteisöllisyyteen ja demokratiaan liittyviä kysymyksiä pohtinut työryhmä on puntaroinut varteenotettavana vaihtoehtona niin sanottua pitäjäneuvostomallia.

– Ajatuksena on, että kyläyhteisöt voisivat jatkossa koordinoida tiettyjä toimintoja, lähinnä kolmannen sektorin toimintoja. Pitäjäneuvosto saisi toimintaansa taloudellista tukea, noin 20-30 euroa asukasta kohden. Pitäjäneuvoston edustajisto voisi puolestaan tehdä esityksiä suoraan valtuustolle, jolloin kuntalaisten ääni saataisiin paremmin kuuluviin, kehittämispäällikkö Juhani Rouvinen selvittää.

Niin suuri hyve kuin demokratia onkin, suurimmat haasteet Joensuun seudulla löytyvät kuitenkin talouden saralta.

– Alueen kannalta on ratkaisevaa, miten vuoden 2015 alussa voimaanastuvassa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa käy, Repo toteaa.

Selvityshankkeen talousasiantuntija Seppo Tiainen toteaa, että nykymenolla talouden sopeuttamistarve olisi vuoteen 2029 mennessä 8,5–10 tuloveroprosentin luokkaa.

– Mikäli tämä vaje katettaisiin verovaroin, nousisi tuloveroprosentti 30:n kieppeille, hän havainnollistaa.