Avoimia kysymyksiä
Tällä viikolla markkinoille tullutta Ossi Revon teosta ei voida kirjata jännityslukemistojen joukkoon. Se oli vailla loppuhuipennusta ja yllättävää ratkaisua. Puoli vuotta valmisteltu kuntajakoselvitys piti sisällään juuri sen lopputuleman, jota odotettiin: neljä paljolti vastahakoista kuntaa tulisi liittää Joensuuhun.
Loppuhuipennus tulee vasta, kun kaikkien viiden kunnan valtuustot kokoontuvat samalla kellonlyömällä 27. tammikuuta 2014. Silloin päätetään Liperinkin kohtalosta. Tarjolla on paluu Suur-Liperiksi, mutta Joensuun vaakunan alla.
Liitoshalun ymmärtää valtiovallan tiukkojen linjausten paineissa. Samoin 30 miljoonan velkataakan kanssa painiskeleva Joensuu kaipaisi kipeästi verotuloja nykyistä laajemmalta alueelta. Ehkä paras perustelu liittymiselle olisi nykyistä kilpailukykyisemmän maakuntakeskuksen muodostuminen.
Hyvä tie tähän tavoitteeseen olisi Revon selvityksen käyttöönotto kuntien välistä yhteistyötä voimakkaasti lisäämällä. Jos tätä kautta päästäisiin kaavailtuihin tuloksiin, olisi liitosilmapiiri ihan toisenlainen. Muutosten tarvetta ei voida kieltää.
Selvitys on tehty valtion ja uuden Joensuun näkökulmasta. Siitä puuttuu listaus ja arviointi niistä vaikutuksista, joita liittyvät kunnat kohtaisivat.
Selvityksestä puuttuu myös kannanotto siihen, toteutetaanko liitos osittaisena vai edellyttääkö ratkaisu kaikkien mukaan lähdön? Olisiko Joensuu halukas ottamaan kelkkaansa Outokummun ja Polvijärven, jos kaksi suurinta kuntaa kieltäytyisivät?
Liittymisvuosi olisi virallisesti 2017. Muutostyö alkaisi kuitenkin heti valtuustopäätösten jälkeen, kun perustetaan yhteinen yhdistymishallitus. Käytännössä kuntien itsenäinen päätäntävalta isommissa ratkaisuissa lakkaisi samalla päivämäärällä.
Jos sitten kävisi niin, että viiden kunnan liitos syntyisi, jää jakojäännökseksi runsaasti jossittelun paikkoja. Liperi on investoinut määrätietoisesti miljoonia entiseen varuskunta-alueeseen Ylämyllylle. Tällä tavoin sinne on syntynyt iso asuintaajama, Jyrin kylä. Moni muu investointi kunnassa on saanut väistyä sen tieltä. On laskettu, että tämä sijoitus tuottaa vasta 5-7 vuoden tähtäimellä. Silloin kunta alkaa saada ”nettoverotuloja”, ja tehty investointi poikii mahdollisuuksia kokonaiskehittämiseen. Sinällään Jyriin sijoitetut eurot ovat tehneet Liperistä kasvukunnan.
Liitostapauksessa kysytään, olisiko nämä miljoonat pitänyt sijoittaa laajemmin kuntalaisia palvelevaan hyvinvointiin: parempikuntoisiin kaavateihin, nykyisen kunnanviraston uusimiseen tai saneeraamiseen, vanhan kunnantalon entistämiseen muutenkin kuin ulkokuoreltaan, Ylämyllyn perinteisten palvelujen kehittämiseen, Riihilammen vesistön virkistyskäyttöön pelastamiseen, kirkonkylällä sijaitsevan terveysaseman nykyisten ongelmien estämiseen ja uudelleenrakentamiseen ajallaan ja niin edelleen
Kuntapäättäjillä on suuri vastuu. Tähän hätään ei näköjään yritetäkään järjestää kuntalaisäänestystä. Siksi on tärkeä, että kuntalaiset tuovat nyt päättäjille mielipiteensä tiedoksi. Myös paikalliset yhdistykset ja seurat voisivat tarkastella tulevaisuutta omasta näkökulmastaan.
Kuntaliitos tulisi näillä näkymin merkitsemään loppua myös Liperin seurakunnalle ja Taipaleen ortodoksiselle seurakunnalle.
Tietoa kirjoittajasta
Toimitus
Liperin ja Rääkkylän paikallislehti vuodesta 1966. Kotiseutu-uutisten sivut syntyvät Liperissä ja Rääkkylässä viiden työntekijän voimin. Oman värinsä lehteen tuovat vakituiset avustajat ja pitkäaikaisen paikallistuntemuksen omaavat kirjoittajat.