Maatilaselvitys valmistui

Liperin kirkonkylää sävyttäviä ranta- ja peltomaisemia halutaan vaalia. Kuva: Jutta Kurki

Kaavoittamisessa pelottavat pakkolunastukset ja peltojen pirstoutuminen.

Liperin kirkonkylän osayleiskaavoituksen tueksi on tehty ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalassa maatilaselvitys. Tutkimuksella pyrittiin ottamaan huomioon paikallisten maanviljelijöiden mielipiteet kaavoitusta laadittaessa.

– Seudulle pitää pystyä rakentamaan, ja koko kyläyhteisö halutaan saada mukaan projektiin hajaannuksen välttämiseksi. Koska kirkonkylä elää pitkälti maatilataloudesta, on se otettava erityisesti huomioon, yhdyskuntasuunnittelija Reino Kuivalainen toteaa.

Esille nousseita asioita ja tuloksia käytiin läpi edellisenä keskiviikkona Liperin kunnantalolla. Maanviljelijöitä ja kyläläisiä tilaisuuteen osallistui kymmenkunta.

Elinkeinojen ehdoilla

Selvityksen mukaan viljelijät kokevat uhkana erityisesti peltojen läheisyyteen rakennettavan asutuksen ja pakkolunastukset. Peltojen pilkkoutuminen huolestuttaa, eikä viljelymaata haluta menettää kaavoituksen takia.

– Monella tilallisilla on itse asiassa halua laajentamiseen. Monet olisivat kiinnostuneita vuokraamaan tai ostamaan lisää peltoa jos sitä olisi tarjolla, selvityksen laatinut Päivi Jokinen Pohjois-Karjalan ProAgriasta kertoo.

Myös maanviljelyn ohessa harrastettava muu yritystoiminta tulee hänen mukaansa lisääntymään.

– Tilallisten määrä ei tule juurikaan laskemaan. Edessä on kuitenkin paljon sukupolven vaihdoksia, Jokinen kertoo.

Liperin asukasmäärän kasvamista tilalliset eivät halua jarruttaa, vaan paikkakunta tulee pitää elinvoimaisena. Rakennuspaikkoja ei kuitenkaan haluta pelloille, vaan metsänreunoihin ja ennestään asutuille alueille.

Tilaa riittää

Keskustelua tilaisuudessa herätti muun muassa uusien asuinalueiden luominen. Selvityksen mukaan Liperin ympäristössä on 1500 hehtaaria peltoa.

– Pietarisen 15 hehtaarin pellon ”tuhoaminen” on herättänyt viljelijöiden keskuudessa suuria tunteita. Onko meidän viljelijöiden elämä todella kiinni yhdestä prosentista peltoa, maanviljelijä Pentti Kuokkanen pohtii.

Kylän elossa pitämiseksi on uusille asukkaille hänen mukaansa oltava valmiita tekemään tilaa. Kuitenkin ihmiset suhtautuvat hänen mukaansa kaavoittamiseen aina varauksella, kun asioista ei ole tietoa.

– Sitten kun tällaisia tilaisuuksia järjestetään niin kukaan ei tule, maanviljelijä Kuokkanen pahoittelee.

Jokisen laatimaa selvitystä hän kehuu tärkeäksi tietolähteeksi kaavoituksen laatijoille. On hienoa, että maanviljelijät tulevat kuulluiksi.

– Tonttitarve saadaan varmasti tyydytettyä, ja pystymme harjoittamaan elinkeinoamme samalla tavalla kuin ennenkin, Kuokkanen vakuuttaa.

Vastaa