Aapista ei ole unohdettu

A, aloittaa lukkari Anna Tolvanen. A, oppilaat vastaavat kuorossa. – Ei vainkaan. Todellisuudessa Käsämän koulun kakkosluokka on jo pitkällä lauseopissa.

”Jotkut kakkoset lukevat varmaan enemmän kuin monet aikuiset”, opettaja Anna Tolvanen pohtii.

Käsämän koulun ensimmäisen ja toisen luokan opettaja Anna Tolvanen arvioi kouluun tulevien lasten lukutaidon parantuneen sitten 90-luvun. Käsämän tämän syksyn ekaluokkalaisista lukutaitoisia oli koulutaipaleen alkaessa yli puolet.

– Esikoululla on ollut kehityksessä todella iso rooli. Aloitustaso vaihtelee kuitenkin paljon ikäluokkien mukaan, Tolvanen kiteyttää.

Tulevana sunnuntaina vietetään kansainvälistä lukutaidon päivää. Sanomalehtien liitto haluaa päivän yhteydessä muistuttaa, että erityisesti poikien lukutaidon on eri tutkimuksissa todettu viime vuosina heikkenevän.

Taso vaihtelee

Tolvanen ei ole huomannut ekaluokalle saapuvien poikien ja tyttöjen välillä eroa.

Yleensä esikoulusta saapuvat nassikat ovat innokkaita oppimaan, ja myös lukemisen suhteen erot motivaatiossa alkavat näkyä vasta ikävuosien karttuessa.

Vaikka lahjakkuus ja oppimisnopeus ovat jokaisen lapsen yksittäisiä ominaisuuksia, Tolvanen painottaa lukutaidon merkitystä kaiken muun oppimisen perustana.

– Esimerkiksi matematiikan sanallisia tehtäviä ei voi tehdä, jos ei ymmärrä kysymyksiä.

Opetuksen alkaessa tasoeroihin pyritään vastaamaan järjestämällä oppilailla erilaista tekemistä. Lukutaidottomat aloittavat kirjainten ja äänteiden opiskelulla, kun lukutaitoiset puolestaan voivat siirtyä suoraan lukemaan tarinoita Aapisesta.

– Lasten mielenkiintoa on kuitenkin pidettävä yllä, eikä opetus saa olla vain tehtäväkirjan täyttämistä. On tärkeää, että lapset pääsevät esimerkiksi esiintymään ja käyttämään mielikuvitustaan jo varhaisessa vaiheessa.

Tolvanen kehuu nykyisten oppilaidensa joukossa olevan todella innokkaita lukijoita. Näiden harrastusta kannustetaan muun muassa lukudiplomien avulla.

– Jotkut kakkoset lukevat varmaan enemmän kuin monet aikuiset. Meillä on myös tapana, että kun kaikki ovat lukeneet yhden kirjan – miten pitkän tai lyhyen tahansa – järjestetään lukujuhlat joihin saa tuoda herkkuja, Tolvanen naurahtaa.

Irti pänttäämisestä

Nykyaikainen Aapinen on Tolvasen mukaan sen verran monipuolinen, että hauskojen tehtävien antaminen ei ole vaikeaa. Myös tekniikka monipuolistaa opetusta.

Käsämän koulun tietokoneluokassa näppikset ja hiiret napisevat, kun ekaluokkalaiset keskittyvät ruuduilla pyörivään opetuspeliin. Tuntia on jäljellä enää vartti, joten aikaa ei ole hukattavaksi haukotteluun tai silmien pyörittelyyn.

– Pelissä edetään tasolta toiselle ja kerätään pisteitä tai ”rahaa” erilaisia lukutehtäviä suorittamalla. Oppilaat myös vertailevat innoissaan tuloksiaan. Vaikka kaiken kilpailun ajatellaan usein nykypäivänä olevan pahasta, on kuitenkin tosiasia, että lapset ovat luonnostaan kilpailuhenkisiä, Tolvanen muistuttaa.

Myös kouluilla kiertävät kirjavinkkaajat on havaittu Käsämässä toimivaksi metodiksi.

– Vinkkaaja lukee osia kirjasta, ja yleensä hän päättää tuokionsa johonkin todella jännään kohtaan. Lapset haluavat tietää miten tarinassa käy, ja muutaman viikon kuluttua koko luokka on lukenut kirjan, Tolvanen ihmettelee.

Jaa:

Facebook