Niemisen nurmella nuoria, bingossa koko kylä
Niemisen Urheilijoiden 80-vuotisjuhlassa kerrattiin sinnikkään rääkkyläläisseuran vaiheita ja luotiin katse tulevaan. Merkkitapahtuman alkusoittona oli Juuan Palloseuraa vastaan juhlaottelussa pelattu tasapeli.
Osmo Mölsä on hoitanut Niemisen Urheilijoiden puheenjohtajan tehtävää huimat 54 vuotta, joten kelpo siivun seuran historiaa hän muistaa omakohtaisesti. Lisätietoa löytyi vanhoista pöytäkirjoista ja muista asiapapereista. Niitä oli hyödyntänyt myös kuvallisen historiikin juhlijoiden iloksi koonnut Jorma Rouvinen. Vanhat kuvat kertoivat alkuaikoina pelatun muun muassa pesäpalloa.
Seuran sydämenä on jo usean vuosikymmenen ajan ollut oma urheilutalo. Vuonna 1933 perustettiin paitsi Niemisen Urheilijat, myös Niemisen suojeluskunta, joka rakensi Niemisen Linnaksi kutsutun talon. Kun suojeluskunta aikanaan lakkautettiin, talo siirtyi seurakunnan ja paikallisten yhdistysten omistukseen.
– Koska vain urheiluseurat saattoivat saada veikkausvoittovaroja, Niemisen Urheilijat alkoi ostaa osuuksia talosta saaden sen lopulta kokonaan omistukseensa, kertoi Mölsä.
Talous kuntoon talkoilla
Kun veikkausvaroja lopulta tihkui Niemiseen saakka 60-luvun lopulla, talo korjattiin ja laajennettiin uuteen uskoon. Seuraavana projektina oli pallokenttä, jota varten ostettiin liki kahden hehtaarin alue talon vierestä.
– Puut kaadettiin ja myytiin. Sillä saatiin katettua sekä kauppahinta että pohjatyöt.
Maakunnan toisen nurmikentän avajaisia vietettiin vuonna 1971. Seuraavana vuonna Niemisen Urheilijoilla oli sarjoissa seitsemän jalkapallojoukkuetta. Naisten joukkue oli Pohjois-Karjalan ensimmäinen.
Vuoteen 1980 seura hankki varoja järjestämällä tansseja, joita tahdittamassa vieraili tähtiä Laila Kinnusesta Paula Koivuniemeen ja Kirkasta Irwin Goodmaniin. Kun tanssitoiminta päättyi, seura talkoili muun muassa järjestysmiehinä. Niemisen Urheilijoiden bingo on niin ikään tuttu yli 40 vuoden ajalta. Pelaajien ikähaitari venyy kahdeksasta 92 vuoteen.
– Velkaa ei seuralla ole enää aikoihin ollut, Mölsä totesi tyytyväisenä ja lisäsi, että kaikki seuran varat käytetään nykyisellään juniorijoukkueiden toimintaan. Niitä seuralla on kaksi, C14- ja D13 –pojat. Lisäksi seuran miesjoukkue pelaa V-sarjassa.
Kaiken takana on seura
Juhlapuheen Niemisen Urheilijoille piti Suomen Palloliiton puheenjohtaja Pertti Alaja. Hän kiitteli seuran ja urheilutalon merkitystä, mitä tulee kyläläisten yhteishenkeen ja arjen toimintamahdollisuuksiin.
– Urheilutalosta on kehkeytynyt koko Niemisen kylän kohtauspaikka.
Alaja tähdensi seuratoiminnan merkitystä niin huippu-urheilulle kuin kuntoliikunnallekin.
– Seura on useimmiten yhtä lähellä kuin lähikauppa. Seuraan on helppo tulla, sinne on matala kynnys.
Alajan mukaan seurasta löytyy tehtäviä kaikille urheilijoista kuntoilijoihin ja tukijoukkoihin.
– Seurassa saa harrastaa lempilajeja hyvässä ja turvallisessa ohjauksessa. Laadukasta valmennusta löytyy niille, jotka ovat päättäneet pyrkiä huipulle vieville valtateille. Seuran tehtävissä voi toteuttaa kansalaisaktiivisuuttaan ja sitä kautta oppia ja kehittyä ihmisenä.
Voimien yhdistäminen ja turhan hallinnon karsiminen on Alajan mukaan tärkeää. Sen osalta hän totesi asettavansa toivonsa vasta perustettuun Valoon eli Valtakunnalliseen liikunta- ja urheiluorganisaatioon.
– Tavoitteena on urheilujärjestö, jossa viimeinenkin toiminnallinen päällekkäisyys on tiessään. Yhteisenä keskipisteenä on urheilija ja urheiluseura.
Palkitsemisia
Suomen Palloliiton kultaisen ansiomerkin saivat Väinö Jordan, Timo Mölsä ja Matti Soininen. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Tuula Mölsälle, Sinikka Pitkäselle, Eino Pippurille, Arvo Pölläselle ja Matti Rädylle.
Sekä Niemisen Urheilijat että sen puheenjohtaja Osmo Mölsä saivat Suomen Palloliiton kultaisen ansiolevykkeen.
Niemisen Urheilijoiden standaarit jaettiin Pertti Alajalle, Esko Parikalle, Pekka Ojalalle, Orvokki Pitkolle ja Senja Lappalaiselle.
Juhlamitalin saivat Osmo Mölsä, Timo Mölsä, Senja Lappalainen, Esko Kärkkäinen, Matti Räty, Väinö Jordan, Pentti Pitkänen, Jani Niemeläinen, Jari Ruotsalainen, Orvokki Pitko, Eija Parviainen, Tuulikki Parviainen, Sisko Päivinen, Osmo Tolvanen, Onni Kurki ja Eino Holopainen.
Seura muisti myös perustajajäseniään: kukkalaitteet laskettiin Anni ja Paavo Leppäsen, Uljas Karpin, Vieno Soinisen ja Antti Hirvosen haudoille. Sankarivainajien muistomerkille laskettiin havuseppele.