Liperissä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on noussut hälyttävästi. Tuoreimpien tilastojen mukaan työttömyysaste on nyt 12,6 prosenttia – vielä vuosi sitten se oli 10,4 prosenttia ja vuonna 2022 vain 8,9 prosenttia. Suunta on väärä, eikä kyse ole pelkästä tilastopiikistä, vaan laajemmasta ja vakavammasta kehityksestä. On syytä kysyä: mitä on tapahtunut? Ja ennen kaikkea, mitä nyt tehdään?

Kotiseutu-uutiset haluaa nostaa esiin ilmiön, johon olemme viime aikoina levikkialueellamme yhä useammin törmänneet – ja jonka esiin nostaminen ei ole miellyttävää, mutta välttämätöntä. Olemme nimittäin kohdanneet toistuvia yrityksiä vaikuttaa toimituksemme journalistiseen työhön. Yritykset eivät ole tulleet satunnaisilta kansalaisilta tai poliitikoilta, vaan ne ovat juontaneet juurensa kunnan virkamiestasolta. Tämä on erittäin huolestuttava kehityssuunta, joka vaatii julkisen

Kuntapolitiikan syksy on pyörähtänyt käyntiin, siksi onkin hyvä kerrata hieman pelisääntöjä ja periaatteita, joiden mukaan paikallismedia Kotiseutu-uutiset toimii.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2026 on herättänyt aiheellista huolta niin kunnallisella kuin kansalaisten tasolla. Kuntien valtionosuuksiin suunnitellut leikkaukset sekä kylätoiminnan rahoituksen vähentäminen eivät ole vain teknisiä kirjanpidollisia päätöksiä – ne ovat meidän jokaisen arkea koskevia linjauksia, joiden vaikutukset tuntuvat kaukana hallintorakennuksista: pienissä kunnissa, kuten Liperissä ja Rääkkylässä, kyläteillä kylätaloilla.

Syksyn myötä koulut alkavat ja tuhannet lapset astuvat koulutielle – osa ensi kertaa, osa jo kokeneempina koulutienkulkijoina. Jokainen koulun alku tuo mukanaan suuria odotuksia, toiveita ja haasteita. Mutta samalla on myös hyvä hetki pysähtyä ja kysyä itseltämme vanhempina: teemmekö osamme?

Tuntuu hyvältä kirjoittaa tätä pääkirjoitusta. Tämä ei ole vain uusi alku minulle päätoimittajana, vaan myös lupaus siitä, että Liperin ja Rääkkylän tapahtumat, ihmiset ja ilmiöt saavat edelleen ansaitsemansa näkyvyyden Kotiseutu-uutisten sivuilla. On ilo ja kunnia aloittaa työni lehden uutena päätoimittajana – ja vielä suurempi ilo on päästä tekemään sitä juuri täällä, tutuilla kotikonnuilla.

PÄÄKIRJOITUS Nurkan takana vaanii jo kesäloma, jonka pitäisi alkaa ensi viikon alussa. Töissä pitää tahkota tarmokkaasti vielä tämä viikko ja osin vielä ensi viikonloppu. Syynä on se, että lomalla olija saa olla ansaitulla vapaalla tappiin asti. Tulijan työt alkavat maanantaina, jolloin lomalle lähtijän pitää vääntää se vihoviimeinen juttu.

PÄÄKIRJOITUS Sateinen ja tuulinen alkukesä näyttää vaikuttavan Liperissä ja Rääkkylässä eri lailla kunnanvaltuustoissa. Leipäpitäjässä uuden valtuuston aloitus ja valintakuviot olivat tärkeimmän paikan osalta myrskyisiä. Valtuuston suurimman ryhmän eli Keskustan valtuutetut esittivät kahta eri puheenjohtajaa valtuuston kippariksi. Kekälekunnassa vaalien ääniharava jatkaa tutulla paikallaan tyynen sään vallitessa. Valtuustojen puheenjohtajat ovat siis Asmo Varis ja Tapio Hämäläinen.

PÄÄKIRJOITUS Liperissä on viimeisen parin kuukauden aikana esitelty tukku, tai pikemminkin täysi vesiämpärillinen, erilaisia vesiensuojeluhankkeita. Tuo sana on hieman hämäävä, sillä kunnan ja lähikuntien alueella sijaitsevien vesien vedenlaatu ei ole dramaattisesti huonontumassa. Kyse on enemmän hitaasta ja ihmissilmin lähes huomaamattomasta kehityksestä. Eikä kyse ole Saimaan vesialueesta, vaan pienistä järvistä ja lammista, jotka kyllä ovat yhteydessä

PÄÄKIRJOITUS Aika moni meistä taisi ajatella jokunen viikko sitten, että nyt se rysähti kesä kerralla. No ei tullut. Yöpakkaset paukkuvat edelleen ja kylmä pohjoispuhuri puhaltelee silloin tällöin ankarasti. Lunta ja räntäkuuroja on nähty viimeisen parin viikon aikana useaan otteeseen.

PÄÄKIRJOITUS Onhan se valtakunnan politiikka ja hallitusvastuu aina näkynyt kuntavaaleissa ja tällä kertaa myös aluevaaleissa. En osaa sanoa ihan pilkulleen vaikutusta Liperissä ja Rääkkylässä, mutta kyllä se ainakin näkyi toisen päähallituspuolueen eli Perussuomalaisten kohdalla jopa paljon ennakoitua enemmän. Kuudesta kolmeen valtuutettuun tipahtaminen Liperissä ja neljästä yhteen lasku Rääkkylässä kertovat suuresta muutoksesta kuntatasolla. 

PÄÄKIRJOITUS Liperin ja Rääkkylän kuntien tilinpäätökset vuodelta 2024 poikkesivat toisistaan selkeästi, jos mittapuuna pidetään kirjaimellisesti ali- ja ylijäämiä. Liperi teki alijäämää reilut 0,8 miljoonaa euroa, kun taas Rääkkylälle kertyi ylijäämää noin 0,8 miljoonaa euroa. Vaikka Liperissä kertyi selkeä alijäämä, niin siitä huolimatta voidaan puhua jopa torjuntavoitosta. Rääkkylässä voi iloita ylijäämästä, mutta nurkan takana vaanii tulopohjan

PÄÄKIRJOITUS Paljon jo etukäteen uumoiltu kiinnostus, tai lähinnä siis kiinnostuksen vähäisyys, kunta- ja aluevaaleihin näkyy Liperissä ja Rääkkylässä. Tällä viikolla julkistetut ehdokaslistat kertovat selvästä pudotuksesta varsinkin kekälekunnan osalta. Rääkkylässä ehdokasmäärä putoaa kuntavaaleissa todella dramaattisesti lähes puolella. Liperissä ollaan hieman paremmalla tolalla, mutta pudotusta kertyy kuitenkin lähes viidesosa.

PÄÄKIRJOITUS Minulle meinasi tulla eilen tämän lehden tuotoksia tekovaiheessa lukiessa jo pelkkä hiki runsaasta juttutarjonnasta. Teemalehti painottuu tällä kertaa hyvinvointiin, terveyteen ja liikuntaan. Nyt esillä ovat aikaisempia viikkoja enemmän aikuiset ja ikäihmiset kuin nuoret. Oman osansa saavat myös hyvinvointialan yrittäjät ja yrittäjät, joille hyvinvointipalveluita on saatavilla vähintään yhtä paljon kuin työntekijäportaallekin.

PÄÄKIRJOITUS Nuorista ja lapsista on kirjoitettu useaan otteeseen ja monella tapaa tämän vuoden alkupuolella Kotsarissakin. Ja hyvä niin. Jutut jatkuvat edelleen tässä numerossa. Tammikuussa vietettiin Uutisten viikkoa, jonka yhteydessä kirjoitettiin runsaasti tutkimuksesta nuorten uutiskanavista.  Ykkönen oli Tiktok. Asia sai arvaten erilaisia tulkintoja. Itse en olisi edelleenkään erityisen huolissaan nuorten kriittisyydestä tai sen puutteesta. Jos tietoa

PÄÄKIRJOITUS Parhaillaan on menossa Uutisten viikko, joka on koulujen ja Uutismedian liiton yhteinen vuosittainen voimainponnistus. Kotsareitakin viedään joka vuosi usealle koululle. Mediasta puhuminen ei tietysti riitä, vaan kaikkea luettua, kuultua tai nähtyä pitää käsitellä, ymmärtää ja pohtia kriittisesti.

PÄÄKIRJOITUS Matkailun taustalla on moninaisia tarkoituksia ja toiveita. Pikku hiljaa on sisäistetty, että ihmiset hurauttavat etäänperälle muutenkin kuin vain rentoutumaan hotelliin tai mökkiin. Perheet ja kaveriporukat etsivät vapaapäivien ohjelmaansa tapahtumia ja toimintaa. Urheiluväki taas suuntaa justiinsa sinne, missä SM-hiihdot, oman joukkueen ottelu tai seuraava rallimittelö kannustetaan käyntiin. Yöpyvät, syövät, tankkaavat ja kenties kuluttavat muutakin mukavaa

PÄÄKIRJOITUS Vuoden viimeisessä ja samalla ensi vuoden ensimmäisessä lehdessä on aina tilaa hyville ohjeille ja neuvoille. Tällä kertaa ne voisivat liittyä vaikka meidän kaikkien ja erityisesti nuorten fyysiseen toimintakykyyn. Mutta tuo ensimmäinen lause kaipaa vielä hienoisen lisäselvityksen. Seuraava Kotsari ilmestyy poikkeuksellisesti tiistaina eli vuoden 2024 viimeisenä päivänä, mutta se on kuitenkin vuoden 2025 ensimmäinen numero. 

PÄÄKIRJOITUS Vuosien varrella minulle on tultu monta kertaa sanomaan, että meille se on tullut Kotiseutu-uutiset eli tuttavallisemmin Kotsari jo alusta lähtien. Tuo vuosihan oli 1966 ja tarkka päiväkin oli yhdeksäs joulukuuta. Siitä päivästä tuli tämän viikon maanantaina huonolla matikkapäälläni 58 vuotta. Se on pitkä aika. Parin vuoden päästä juhlitaan jo kuusikymppisiä. Toki ne lukijat  ovat

PÄÄKIRJOITUS Rääkkylässä tehtiin kesällä 1992 suomalaista elokuvahistoriaa. Olin itse siihen aikaan ehättänyt tehdä toimittajan töitä pari vuotta Pielisjokiseudussa Enon ja Kontiolahden selkosilla. Vuosisadan lama piti Suomea tiukasti otteessaan ja esimerkiksi Eno porskutti vielä vahvasti itsenäisenä kuntana. Samalla tavalla kuin Rääkkylä tekee vielä nykyäänkin. Rasisalossa tehtiin tuona kesänä elokuvahistoriaa, sillä siellä kuvattiin Markku Pölösen esikoista Onnen