Kuntatalouden realiteetit ovat paikoin rajut. Ne ovat arkea, jossa jokainen euro käytetään vain kerran – ja siksi jokainen päätös on myös valinta jonkin puolesta ja jotakin vastaan. Tämä näkyy esimerkiksi konkreettisesti siinä, mitä tapahtuu kunnan kiinteistöille, kun niiden alkuperäinen käyttötarkoitus loppuu.

Neuvola on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion kulmakivistä. Siksi on ymmärrettävää, että pienetkin muutokset sen toimintatavoissa herättävät kysymyksiä. Kun Siun sote kertoo ottaneensa käyttöön videovälitteiset etävastaanotot myös neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, moni saattaa pitää uudistusta luontevana osana palvelujen digitalisoitumista. Silti se herättää myös huolta.

Koulukiusaamisesta puhuttaessa moni ajattelee yhä välituntia, koulun käytäviä ja luokkahuonetta. Todellisuudessa kiusaaminen ei tänä päivänä rajoitu kouluun – eikä se pääty koulupäivän päättyessä. Se kulkee nuoren mukana taskussa, puhelimessa, sosiaalisen median alustoilla ja viestiryhmissä, pahimmillaan ympäri vuorokauden.

Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiainen on irtisanoutunut virastaan kunnanjohtajana. Rautiaisen ilmoitus oli odotettu ja kokonaisuus huomioon ottaen täysin perusteltu. Näin ollen tapaus Esko Rautiainen on loppuunkäsitelty.

Rallin paluu Viinijärvelle yli 30 vuoden tauon jälkeen ei ole vain autourheilun ystävien ilonaihe. Se on vahva muistutus siitä, miten merkittävä rooli tapahtumilla voi olla kunnan näkyvyydelle, yhteisöllisyydelle ja elinvoimalle. Tammikuun lopussa ajettava Itä-Suomen rallisarjan osakilpailu tuo Viinijärven kartalle tavalla, johon harva yksittäinen markkinointikampanja yltää.

Rääkkylässä eletään poikkeuksellista aikaa. Kunnanjohtaja on virkavapaalla, hänen mahdollisesta erottamisestaan valmisteleva tilapäinen valiokunta on aloittanut työnsä, ja kunnanjohtajan tehtäviä hoidetaan määräaikaisin järjestelyin ja delegoinnein. Samalla avoimeksi jää, kuka johtaa kuntaa virkavapaan päättyessä, jos se vielä jatkuu. Kokonaisuus herättää väistämättä kysymyksen: onko kunnan johtamisen rakenteet ja toimintakulttuuri kunnossa?

Ensi vuosi on Kotiseutu-uutisille erityinen. Tuolloin vietämme lehden 60-vuotistaivalta – kuusi vuosikymmentä paikallisten tarinoiden tallentamista, kylien kuulumisten välittämistä ja yhteisön äänenä toimimista. Se on pitkä aika mille tahansa lehdelle, mutta erityisen merkittävä paikallislehdelle aikana, jolloin mediakenttä on muuttunut rajusti ja moni muu paikallinen julkaisu on kadonnut kartalta. Siksi jokainen vuosi, jonka Kotiseutu-uutiset on jatkanut vahvana

Kulunut vuosineljännes on ollut Kotiseutu-uutisille monella tavalla poikkeuksellisen myönteinen. Kuluneen neljän kuukauden aikana olemme pyrkineet parantamaan niin sisällön laatua kuin määrää, ja samalla olemme miettineet sitä, miten paikallislehti voi parhaiten palvella oman alueensa ihmisiä aikana, jolloin median kulutus muuttuu nopeammin kuin koskaan. On ollut ilo huomata, että myös te lukijat olette panneet nämä muutokset merkille.

Rääkkylä on taas ison päätöksen edessä. Kunnanjohtaja Esko Rautiainen on joutunut uudelleen kohun keskelle sosiaalisessa mediassa julkaisemistaan, epäasiallisiksi tulkituista, kommenteista. Hän sai kirjoituksistaan jo viime vuonna kirjallisen varoituksen – mutta varoituksesta huolimatta kommentointi on jatkunut.

Kotiseutu-uutiset haluaa olla enemmän kuin vain tiedon välittäjä – haluamme olla yhteinen keskustelufoorumi, jossa Liperin ja Rääkkylän ääni kuuluu monipuolisesti, rehellisesti ja avoimesti. Paikallismedian yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia keskustelun avaajana ja mahdollistajana.

Liperissä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on noussut hälyttävästi. Tuoreimpien tilastojen mukaan työttömyysaste on nyt 12,6 prosenttia – vielä vuosi sitten se oli 10,4 prosenttia ja vuonna 2022 vain 8,9 prosenttia. Suunta on väärä, eikä kyse ole pelkästä tilastopiikistä, vaan laajemmasta ja vakavammasta kehityksestä. On syytä kysyä: mitä on tapahtunut? Ja ennen kaikkea, mitä nyt tehdään?

Kotiseutu-uutiset haluaa nostaa esiin ilmiön, johon olemme viime aikoina levikkialueellamme yhä useammin törmänneet – ja jonka esiin nostaminen ei ole miellyttävää, mutta välttämätöntä. Olemme nimittäin kohdanneet toistuvia yrityksiä vaikuttaa toimituksemme journalistiseen työhön. Yritykset eivät ole tulleet satunnaisilta kansalaisilta tai poliitikoilta, vaan ne ovat juontaneet juurensa kunnan virkamiestasolta. Tämä on erittäin huolestuttava kehityssuunta, joka vaatii julkisen

Kuntapolitiikan syksy on pyörähtänyt käyntiin, siksi onkin hyvä kerrata hieman pelisääntöjä ja periaatteita, joiden mukaan paikallismedia Kotiseutu-uutiset toimii.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2026 on herättänyt aiheellista huolta niin kunnallisella kuin kansalaisten tasolla. Kuntien valtionosuuksiin suunnitellut leikkaukset sekä kylätoiminnan rahoituksen vähentäminen eivät ole vain teknisiä kirjanpidollisia päätöksiä – ne ovat meidän jokaisen arkea koskevia linjauksia, joiden vaikutukset tuntuvat kaukana hallintorakennuksista: pienissä kunnissa, kuten Liperissä ja Rääkkylässä, kyläteillä kylätaloilla.

Syksyn myötä koulut alkavat ja tuhannet lapset astuvat koulutielle – osa ensi kertaa, osa jo kokeneempina koulutienkulkijoina. Jokainen koulun alku tuo mukanaan suuria odotuksia, toiveita ja haasteita. Mutta samalla on myös hyvä hetki pysähtyä ja kysyä itseltämme vanhempina: teemmekö osamme?

Tuntuu hyvältä kirjoittaa tätä pääkirjoitusta. Tämä ei ole vain uusi alku minulle päätoimittajana, vaan myös lupaus siitä, että Liperin ja Rääkkylän tapahtumat, ihmiset ja ilmiöt saavat edelleen ansaitsemansa näkyvyyden Kotiseutu-uutisten sivuilla. On ilo ja kunnia aloittaa työni lehden uutena päätoimittajana – ja vielä suurempi ilo on päästä tekemään sitä juuri täällä, tutuilla kotikonnuilla.

PÄÄKIRJOITUS Nurkan takana vaanii jo kesäloma, jonka pitäisi alkaa ensi viikon alussa. Töissä pitää tahkota tarmokkaasti vielä tämä viikko ja osin vielä ensi viikonloppu. Syynä on se, että lomalla olija saa olla ansaitulla vapaalla tappiin asti. Tulijan työt alkavat maanantaina, jolloin lomalle lähtijän pitää vääntää se vihoviimeinen juttu.

PÄÄKIRJOITUS Sateinen ja tuulinen alkukesä näyttää vaikuttavan Liperissä ja Rääkkylässä eri lailla kunnanvaltuustoissa. Leipäpitäjässä uuden valtuuston aloitus ja valintakuviot olivat tärkeimmän paikan osalta myrskyisiä. Valtuuston suurimman ryhmän eli Keskustan valtuutetut esittivät kahta eri puheenjohtajaa valtuuston kippariksi. Kekälekunnassa vaalien ääniharava jatkaa tutulla paikallaan tyynen sään vallitessa. Valtuustojen puheenjohtajat ovat siis Asmo Varis ja Tapio Hämäläinen.

PÄÄKIRJOITUS Liperissä on viimeisen parin kuukauden aikana esitelty tukku, tai pikemminkin täysi vesiämpärillinen, erilaisia vesiensuojeluhankkeita. Tuo sana on hieman hämäävä, sillä kunnan ja lähikuntien alueella sijaitsevien vesien vedenlaatu ei ole dramaattisesti huonontumassa. Kyse on enemmän hitaasta ja ihmissilmin lähes huomaamattomasta kehityksestä. Eikä kyse ole Saimaan vesialueesta, vaan pienistä järvistä ja lammista, jotka kyllä ovat yhteydessä

PÄÄKIRJOITUS Aika moni meistä taisi ajatella jokunen viikko sitten, että nyt se rysähti kesä kerralla. No ei tullut. Yöpakkaset paukkuvat edelleen ja kylmä pohjoispuhuri puhaltelee silloin tällöin ankarasti. Lunta ja räntäkuuroja on nähty viimeisen parin viikon aikana useaan otteeseen.