Pääkirjoitus: Leikkausten linja iskee pieniin kuntiin ja kyläyhteisöihin

Kirjoittaja on Kotiseutu-uutisten päätoimittaja.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2026 on herättänyt aiheellista huolta niin kunnallisella kuin kansalaisten tasolla. Kuntien valtionosuuksiin suunnitellut leikkaukset sekä kylätoiminnan rahoituksen vähentäminen eivät ole vain teknisiä kirjanpidollisia päätöksiä – ne ovat meidän jokaisen arkea koskevia linjauksia, joiden vaikutukset tuntuvat kaukana hallintorakennuksista: pienissä kunnissa, kuten Liperissä ja Rääkkylässä, kyläteillä kylätaloilla.

Kuntaliiton tyrmistys valtionosuuksien 150 miljoonan euron leikkauksista on ymmärrettävä. Vaikka valtiovarainministeriössä korostetaan, että säästöt pyritään kohdentamaan byrokratian purkuun, on poliittisen kentän viesti monien suusta toisenlainen: peruspalveluista ei ole enää leikattavaa ilman, että peruskoulu, päivähoito tai muut lakisääteiset palvelut vaarantuvat. Kuntien tehtävät eivät vähene, mutta rahoitus niihin on vähenemässä – tämä epäsuhta on kestämätön erityisesti pienissä kunnissa, joilla ei ole varaa nostaa veroprosenttia tai tukeutua ylijäämiin.

Samaan aikaan kylätoiminta uhkaa joutua maksumieheksi. Suomen Kylät ry:n rahoituksen 22 prosentin leikkaus tarkoittaa, että paikallinen kehittäminen, kyläturvallisuus, yhteisöllisyys ja vapaaehtoistyöhön nojaavat palvelut joutuvat ahdinkoon. Monilla maaseutualueilla juuri kylätoiminta paikkaa julkisen palveluverkon aukkoja – usein täysin palkattoman työn varassa. Nyt ollaan katkaisemassa oksaa, jolla maaseudun elinvoima lepää.

Poliittisesti kylätoimintaa ja kuntien elinvoimaa on perinteisesti tuettu yli puoluerajojen. Siksi nyt esitetyistä leikkauksista syntyy ristiriita – niiden kohdistuminen juuri niihin alueisiin, joilla vaihtoehtoja on vähiten, näyttää epäoikeudenmukaiselta. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on yksi mahdollinen suunta, mutta se ei yksin riitä paikkaamaan valtakunnallisen politiikan aiheuttamia aukkoja.

Kylät ja pienet kunnat ovat paljon enemmän kuin budjetin rivejä. Ne ovat koteja, kouluja, yrittäjyyttä, yhteisöjä – suomalaisen yhteiskunnan perusta. Talouden vakauttaminen on tärkeä tavoite, mutta sen nimissä ei voi purkaa rakenteita, jotka pitävät maata koossa sen joka kolkassa.

Syksyn budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus tarkistaa linjauksiaan. Toivottavasti se käyttää sen mahdollisuuden viisaasti – koko Suomen parhaaksi.

Jaa:

Facebook