Pääkirjoitus: Asevelvollisuus – yhteiskunnan liima ja luottamuksen koulu
Asevelvollisuus on suomalaisen yhteiskunnan vahva selkäranka – instituutio, joka on kestänyt vuosikymmenten myllerrykset ja pysynyt vahvana, vaikka moni muu yhteiskunnallinen rakenne on alkanut natista epäluulon ja eriarvoisuuden paineessa.
Tänä päivänä, kun nuorten pahoinvointi, syrjäytyminen ja merkityksettömyyden tunne ovat kasvussa, on asevelvollisuudella aiempaa suurempi arvo. Se ei ole vain maanpuolustuksen ja reservin vahvistamista, vaan sillä on myös syvä sosiaalinen merkitys. Varusmiespalvelus on monelle nuorelle elämän käännekohta – käänne parempaan.
Sotilaskoulutus tarjoaa jotakin, mitä yhteiskunnassamme on yhä vähemmän: selkeitä rajoja, yhteisiä tavoitteita, vastuuta ja luottamusta. Varusmiespalveluksessa nuori oppii toisen huomioimista, yhteistyötä, stressinsietoa ja ennen kaikkea sen, että ilman toista ei pärjää. Armeijassa opitaan yksi tärkeimmistä arvoista – luottamus.
Luottamus edessä olevaan, takana olevaan, vieressä olevaan. Luottamus ryhmään, johtajaan ja alaiseen. Nämä ovat niitä peruskiviä, joista yhteiskunnan eheys rakentuu.
Vaikka taistelukenttä on muuttunut ja teknologia kehittynyt, on yksi asia pysynyt samana: kun nuori astuu palvelukseen, hän on hyvissä ja opettavaisissa käsissä. Puolustusvoimat on kyennyt uudistumaan ajassa, mutta sen kasvatus- ja koulutustehtävä on pysynyt yhtä tärkeänä kuin ennenkin. Ja tämän tehtävän Puolustusvoimat täyttää tänäkin päivänä erinomaisesti.
Tämän vuoden kutsunnat ovat loppusuoralla. Liperissä ne järjestetään viimeisten joukossa marraskuussa, ja siellä tehdään monen nuoren kohdalla merkittävä päätös – palveluksen ajankohta ja paikka. Onneksemme maakunnassamme toimii yhä oma kotivaruskunta, Onttolan Rajajääkärikomppania, joka jatkaa ylpeästi perinteitä, joita 2013 lakkautetussa Pohjois-Karjalan prikaatissakin aikanaan vaalittiin. Onttolassa elää yhä vahvana korpisoturin henki – ja hyvä niin.
Asevelvollisuus ei ole vain maanpuolustuksen perusta, se on myös yhteiskunnallinen henkivakuutus. Se on paikka, jossa nuori kasvaa vastuuseen ja yhteisöön. Ja juuri sitä Suomi tänä päivänä tarvitsee – enemmän kuin pitkään aikaan.
Mitä kovempi koulutus, sitä helpompi taistelu. Tämä sissien viisaus pätee moneen elämän osa-alueeseen. Ja ehkä juuri siksi asevelvollisuus puhuttelee yhä uusia sukupolvia: se tarjoaa mahdollisuuden näyttää, mihin pystyy, ja löytää paikkansa muiden rinnalla. Kun varusmies astuu kasarmilta takaisin siviiliin, hän vie mukanaan enemmän kuin muiston palvelusajastaan – hän vie mukanaan kokemuksen yhteisestä tehtävästä ja siitä, että Suomi on lopulta vain niin vahva kuin sen puolustajat.




Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.