Pääkirjoitus: Liperi on onnistumisen esimerkki Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan kuntien väestökehitys kertoo tällä hetkellä karua, mutta rehellistä tarinaa. Maakunnan asukasluku vähenee, syntyvyys on historiallisen matalaa ja moni kunta kamppailee elinvoimansa kanssa. Tässä kokonaiskuvassa Liperi erottuu selkeänä poikkeuksena – ja nimenomaan positiivisessa mielessä.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Liperi oli viime vuonna Joensuun ohella ainoa Pohjois-Karjalan kunta, jossa asukasluku kasvoi. Liperissä väkiluku nousi 74 asukkaalla, kun samaan aikaan koko maakunnan asukasluku laski 590 henkilöllä. Tämä ei  toivottavasti ole sattumaa tai yksittäisen vuoden onnenkantamoinen, vaan onnistumisen merkki, jonka toivomme jatkuvan myös tulevina vuosina.

Yhtenä positiivisena mittarina voidaan pitää kuntien välisen nettomuuton tilastoa. Ihmiset eivät ainoastaan jää Liperiin, vaan muuttavat tänne myös muista kunnista. Tämä kertoo paljon enemmän kuin pelkät väkiluvut: se kertoo vetovoimasta, arjen toimivuudesta ja siitä, että Liperi koetaan aidosti hyvänä paikkana elää. Kun ihmisillä on mahdollisuus valita, he valitsevat Liperin. Liperi oli Pohjois-Karjalan kunnista kärkisijalla, mitä tulee kuntien väliseen nettomuuttoon. Positiiviseen tulokseen ylsi Liperin lisäksi ainoastaan Heinävesi.

Vetovoima ei synny itsestään. Se rakentuu toimivista peruspalveluista, järkevästä kaavoituksesta, monipuolisista asumisen vaihtoehdoista ja siitä, että kunta suhtautuu asukkaisiinsa muunakin kuin vain kulueränä. Väkilukutilaston perusteella voidaan todeta, että Liperissä on tehty asioita oikein.

Viime vuonna kuntaan syntyi 86 lasta. Maakunnan tilanteeseen nähden luku on hyvä ja kertoo luottamuksesta tuleviin vuosiin.

Vertailu Rääkkylään on valitettava, mutta välttämätön. Rääkkylän asukasluku pieneni viime vuonna 51 henkilöllä, ja kuntaan syntyi vain kolme lasta. Tilanne on Rääkkylän kohdalla hälyttävä ja osoittaa, kuinka nopeasti kehitys voi kääntyä itseään ruokkivaan laskuun. Alhainen syntyvyys, poismuutto ja ikärakenteen yksipuolistuminen muodostavat kierteen, jota on yhä vaikeampi katkaista ilman selkeää suunnanmuutosta.

Liperin esimerkki osoittaa, että myös Pohjois-Karjalassa on mahdollista kulkea vastavirtaan. Menestys ei synny sattumalta, vaan teoilla, valinnoilla ja rohkeudella katsoa pidemmälle kuin seuraavaan tilinpäätökseen.

Liperissä on selkeästi tehty monia oikeita asioita – ja siksi ihmiset haluavat asua juuri täällä. Tämä toimiikin viestinä, jonka äärelle muiden Pohjois-Karjalan kuntien olisi hyvä pysähtyä miettimään.

Tehdään tästä kehityksestä niin sanottu ”Liperin-malli”.

Jaa:

Facebook