Opetusneuvos Enwald muisteli Parkkisen viinapannun tarinaa Kotiseutu-uutisten 5. tammikuuta vuonna 1967 ilmestyneessä numerossa. Näin muistelo alkaa:

Ammatillista koulusta ei tänä päivänä Liperissä järjestetä, mutta jokunen vuosikymmen sitten oli toisin. Joulukuun 15. päivänä vuonna 1966 ilmestyneessä, Kotiseutu-uutisten kautta aikain toisessa numerossa, oli laaja artikkeli Liperin ammattikoulusta.

Kävin muutaman päivän työmatkalla Yhdysvalloissa. Noin lyhyissä kaukoreissuissa ei ole oikein järkeä. Lentäminen käy ympäristön päälle, joten olisi hyvä olla kohteessa kerralla pidempään. Lisäksi matkustaminen ja aikaerorasitus vievät veronsa vielä pitkään kotiinpaluun jälkeen. Ainakin allekirjoittaneen on vaikea saada unirytmi jengoilleen, kun se kerran menee sekaisin. (Nostan hattua kaikille vuorotyöläisille.)

Miltä elämä Liperissä ja Rääkkylässä kuulosti sanomalehden sivuilla vuosikymmeniä sitten? Tässä jutussa tarjoamme kurkistuksen menneeseen kahden vanhan paikallislehtiartikkelin katkelman kautta. Ajan henki, kielenkäyttö ja arjen aiheet piirtyvät esiin tutulla mutta toisenlaisella tavalla.

Ilmari Karvinen löysi Viinijärveltä toukokuussa oikean aarteen. Kun metallinpaljastin alkoi pitää meteliä ja maasta paljastui vanha rahakätkö, ymmärsi Karvinen heti osuneensa kultasuoneen.

KOLUMNI Valtionhallinnossa on historian saatossa ollut monia virkoja, joista toiset ovat tunnettuja ja toiset tuiki tuntemattomia. Olemme kuulleet nimismiehistä, kruununvoudeista tai kirjureista. Nämä virkamiehet ovat ainakin nimeltä tuttuja.

Vakava – ei sentään toivoton. Näillä sanoin luonnehdittiin Rääkkylän väestötilannetta Kotiseutu-uutisten sivuilla neljä vuosikymmentä sitten. Huolestuneisuudesta kielivien ryppyjen kerrottiin nousseen päättäjien otsalle.

Koivuniemestä on aina saanut apua vaivoihinsa, ensin lääkäriltä ja nyt luontaishoidoista. Lauantain maakuntajuhlassa muisteltiin satavuotiaan kiinteistökaunottaren historiaa.

Maanantaina Tähkä-hallissa kuultiin Seppo Malisen luento desanttisurmista Liperin Korpivaarassa. Tilaisuuden alustanut Itä-Suomen yliopiston akatemiatutkija Kati Parppei pitää paikallishistorian tuntemusta tärkeänä osana yleissivistystä.

Suomi oli itsenäistynyt, sisällissota ohi, eikä tulevista sotavuosista ollut vielä tietoa. Liperissä – kuten koko nuoressa valtiossa – uskottiin 1920- ja 30-luvuilla tulevaisuuden tuovan edistystä ja muuta hyvää.

Puoli vuosisataa sitten ilmestyneen paikallislehden kannessa komeilee kuva aarteita etsivästä miestriosta. Opettaja Mauri Marienberg, maanviljelijä Yrjö Lamminsalo ja maisteri T. Björkman tutkivat, josko asbestikeramiikkaa löytyisi enemmänkin – neljäntenä kuvassa nähdään koululainen Mauri Lamminsalo, joka oli moisen löydöksen jo tehnyt.

Rääkkylän historiikin kokoamiseen kaivataan lisää tekijöitä talkoolaisiksi työryhmän oheen. Entinen kunnanjohtaja Ilkka Simanainen on vuosien ajan koostanut aineistoa, jonka pohjalta aiotaan saada kootuksi kekälekunnan ja kuntalaisten vaiheita esittelevä kooste.

Suomessa, Liperissä ja Rääkkylässä valmistaudutaan taas itsenäisyyspäivän viettoon. Sata vuotta meni Suomen osalta rikki vuosi sitten. Nyt eletään jo seuraavaa itsenäisyyden vuosisataa.

Muutin Liperiin vuonna 1974 Suonenjoelta. Kävin täällä lukion. Kylällä asui paljon nuoria. Kulttuuritoiminta oli vilkasta.

Sotien 1939–45 Rääkkylän perinnetoimikunta -nimeä kantava toimielin hoitaa jatkossa aiemmin veteraaniyhdistyksille kuuluneet tehtävät.

100 vuotta on nykyaikaisessa yhteiskunnassa ihmisen elämänaika, joillakin vähän lyhyempi, joillakin jopa pidempi. Onko se kansanvaltiolle pitkä tai lyhyt aika, siitä päättää historia. Suomi juhli oman itsenäisen valtion juhlavuotta viime vuonna.

Oriveden veneilykesän odotetuin tapahtuma on vanhojen laivojen regatta, joka rantautuu Paksuniemen satamaan heinäkuun lopulla. Rääkkylään lipuu lähes 40 huvikäyttöön muutettua entistä työalusta. Tiettävästi kaikki laivat saapuvat maakunnan ulkopuolelta.

Leppälahti on hiljentynyt vuosikymmenien saatossa. Unto Sahlmanin matka pankkiin pitenee kesällä entisestään.

Jos sinulla on Puodista ostettu lukuoikeus, voit lukea artikkelin.

Viinijärven historia kiinnostaa kyläläisiä. Näin voi päätellä viidenkymmenen hengen joukosta, joka kokoontui palvelutalo Neliapilaan kuulemaan ja kommentoimaan dosentti Pirkko Sallinen-Gimplen historiaesitelmää. Sallinen-Gimpl on julkaissut useita kirjoja. Yksi hänen kirjoistaan ilmestyi toissa vuonna.